Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan tiistain kokouksessaan hyväksymä talousarvioehdotus ensi vuodelle voi johtaa kaupunkilaisten hyvinvointi- ja terveyserojen kasvamiseen.
Tätä mieltä olevat lautakunnan jäsenet ehdottivat viraston esityksen palauttamista uuteen valmisteluun, mutta jäivät vähemmistöön.
Joonas Leppäsen (vas.) Jouko Malisen (sd.) kannattamana tekemä palautusesitys kaatui äänin 8-5.
Talousarvioehdotuksessa ei ole palautusta esittäneiden mielestä otettu huomioon väestönkasvun vaikutusta palveluiden tarpeeseen. Esimerkiksi terveydenhoitokäyntien ja laitoshoitopäivien määrät on arvioitu suunnilleen samalle tasolle kuin vuonna 2014, vaikka kaupungin asukasmäärän ennustetaan kasvavan 1,4 %. Toiminnan mitoittaminen epärealististen arvioiden pohjalta voi johtaa palveluiden ruuhkautumiseen ja työntekijöiden uupumiseen.
Talousarvioehdotuksen mukaan taloutta sopeutetaan muun muassa palvelurakennetta keventämällä eli laitoshoitoa purkamalla sekä ohjaamalla kaupunkilaisia suuremman omavastuullisen maksuosuuden palveluihin palvelusetelin avulla. Ehdotukseen ei kuitenkaan sisälly suunnitelmaa, mitä laitospaikkoja lakkautetaan ja mikä on näiden sopeutusten kustannusvaikutus. Lautakunta ei voi siksi arvioida säästötoimien realistisuutta tai vaikutusta palveluiden saatavuuteen.
Hyväksyessään talousarvion lautakunta ottikin vähemmistöön jääneiden mielestä riskin. Kaupunginvaltuuston päätettyä budjetista lopullisesti käytettävissä olevat rahat saattavat osoittautua riittämättömiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen.
Lautakunta hyväksyi esityksen, vaikka muun muassa sosiaali- ja terveysviraston järjestöneuvottelukunta on lausunnossaan arvioinut talousarvioehdotuksen olevan epärealistinen.
Nyt hyväksytty talousarvioehdotus voi johtaa kaupunkilaisten hyvinvointi- ja terveyserojen kasvamiseen. Lisäksi ohjaaminen osin omarahoitteisiin palveluihin vaarantaa universaalisuusperiaatteen, jonka mukaan julkinen palvelujärjestelmä tarjoaa palveluita kaikille kuntalaisille sosioekonomisesta asemasta riippumatta.