Kauppa on viime vuosina kasvattanut osuuttaan lihatuotteiden kuluttajahinnoista. Myös teollisuuden osuus on hieman kasvanut, mutta tuottajan ja verottajan saama osuus on sitä vastoin pienentynyt.
Näin kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT), Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimus, jossa selvitetään suomalaisten elintarvikemarkkinoiden toimivuutta, tehokkuutta ja kilpailullisuutta. Tiistaina julkistetussa selvityksen ensimmäisessä vaiheessa pureuduttiin lihamarkkinoiden tilanteeseen.
Vuonna 2008 kaupan osuus lihatuotteiden verollisesta kuluttajahinnasta oli keskimäärin 28,7 prosenttia. Lihateollisuudella oli 33,6 prosentin osuus ja tuottajilla 23,2 prosentin osuus. Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 2012, kaupan osuuteen oli kertynyt 2,6 prosenttiyksikön lisäys. Teollisuudenkin osuus oli kasvanut vajaalla prosenttiyksiköllä, mutta tuottajan osuus oli hieman laskenut.
Kaksi suurta hallitsee
Kaupan aseman vahvistumista ovat edesauttaneet lihatuotteiden kansainvälisen kaupan kasvu, päivittäistavarakaupan keskittyminen sekä lihasektorin pitkään jatkunut erittäin tiukka kilpailutilanne.
– Kotimainen markkinatilanne, jossa kaksi kansainvälisesti toimivaa lihanjalostusyritystä kilpailevat toisiaan, pienempiään ja tuontiyrityksiä vastaan, on parantanut kaupan neuvotteluvoimaa suhteessa teollisuuteen, kertoo tutkimusta johtanut professori Jyrki Niemi MTT:stä.
Kaupan osuuden kasvamiseen on vaikuttanut myös kaupan omien merkkien lisääntyminen.
Lihatuotteiden tuonnin kasvu ja alhaiset tuontihinnat ovat vaikeuttaneet kotimaisen lihantuotannon ja teollisuuden asemaa kaupan kanssa käytävissä neuvotteluissa.
– Kauppa on saanut rutkasti lisää neuvotteluvoimaa ja mittakaavaetuja tekemällä suuria ostoja kansainvälisten hankintaorganisaatioiden kautta. Kauppa pystyi myös parhaiten hyödyntämään markkinatilanteen muutoksen ja elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentumisen vuonna 2009, sanoo PTT:n maatalousekonomisti Kyösti Arovuori.
”Kauppa ei päätä tuottajahinnoista”
Päivittäistavarakauppa kiistää tutkimuksen johtopäätökset.
– Tutkimus unohtaa yhden elintarvikeketjun keskeisen osapuolen: kuluttajan. Kaupan tehtävä on varmistaa kuluttajille monipuolinen ja hintatasoltaan riittävän laaja valikoima. Ilahduttavaa on, että ulkomaisesta kilpailusta huolimatta useiden lihatuotteiden kotimaisuusaste ruokakauppojen valikoimissa on meillä korkea eli yli 80 prosenttia, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa.
Luodon mukaan kauppa ei päätä tuottajahinnoista. Kaupan pääsääntöinen neuvottelukumppani elintarvikeketjussa on elintarviketeollisuus.
– Paineet ruuan hinnannousuun ovat olleet viime vuosina kovat. Ilman kaupan tehokasta toimintatapaa ja monia hankintakanavia ruoka maksaisi suomalaiselle kuluttajalle nykyistä enemmän. Nyt suomalaiset käyttävät tuloistaan ruokaan keskimäärin 12,5 prosenttia eli saman verran kuin EU:ssa keskimäärin, Luoto kertoo.
Ruoka halvempaa kuin ennen EU:ta
Tilastokeskus kertoi maanantaina, että vanhoista EU-maista ruoka on viime vuosina kallistunut eniten Suomessa. Vuodesta 2010 ruuan reaalihinta on noussut Suomessa yli kahdeksan ja nimellisesti 18,4 prosenttia.
Arvonlisäveron korotus 12:sta 14 prosenttiin selittää noususta vain pienen osan. Sen sijaan teollisuus, kuljetus ja kauppa ovat nostaneet marginaalejaan enemmän kuin muualla Euroopassa.
MTT:n, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja PTT:n tutkimuksen mukaan lihan hintaa nostivat myös palkkaratkaisut, jotka tehtiin Suomessa vuosien 2008 ja 2012 välillä. Ne poikkesivat merkittävästi keskieurooppalaisesta linjasta ja nostivat kaupan kustannuksia. Lihatuotteissa kaupan osuudesta runsas kolmannes kuluu palkkoihin ja henkilökuluihin.
Ruoka Suomessa on silti edelleen 3,4 prosenttia halvempaa kuin ennen EU-jäsenyyttä.
lehti 