Nuoret, maahanmuuttajat, osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät vaativat kukin erilaisia toimia työttömyyden katkaisemiseksi. Näin kertoo työ- ja elinkeinoministeriön TEM:n tuore Onko työmarkkinoilla tilaa kaikille? -katsaus.
Ryhmät ovat vaikeimmin työllistettäviä, siksi niitä kohdellaan työvoimapoliittisina erityisryhminä.
– Paras keino myös erityisryhmien työttömyyden hoitoon on työn järjestäminen sekä tukityö, ja niitä on nyt liian vähän, neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen TEM:stä toteaa.
Erityisryhmissä olevat työttömät eivät ole keskenään samanlaisia. Esimerkiksi nuorten ryhmä on kovin heterogeeninen eli jäsenet ovat hyvin erilaisia, minkä takia tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja. Toisaalta yksittäinen työnhakija voi kuulua kaikkiin ryhmiin.
Nuoret ”puskurityövoimaa”
– Nuorten kohdalla työttömyys on keskimäärin lyhytkestoisempaa kuin muissa ryhmissä. On myös nuoria, jotka ovat vaarassa pudota työelämästä loppuiäkseen, Tiainen kertoo.
Hän toteaa, että yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleiden nuorten määrä on viisinkertaistunut viiden vuoden aikana.
Nuoret ovat työmarkkinoilla ”puskurityövoimaa”. Hyvässä taloudellisessa tilanteessa nuorten työllisyystilanne kohenee, huonossa laskee nopeasti.
Pitkäaikaistyöttömien määrä on tällä hetkellä 85 000.
– Pitkäaikaistyöttömyys koskee eniten yli 50-vuotiaita. On kysymys suuresta asiasta, jos työntekijät putoavat pois työelämästä jopa 20 vuotta ennen eläkeikää, Tiainen sanoo.
Osatyökykyisten asema työmarkkinoilla on suhdanneherkkää.
– Kun suhdannetilanne nousee, osatyökykyisten työllisten määrä kasvaa viimeiseksi. Suhdanteen laskiessa he joutuvat ensimmäisinä työttömiksi, Tiainen pahoittelee.
Maahanmuuttajien kiinnittyminen on Tiaisen mukaan ohuempaa kuin muiden ryhmien.
– He työllistyvät eniten määrä- ja osa-aikaisiin töihin. Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on tällä hetkellä lähes 30.
Tukityön takapajula
Tiaisen mukaan Suomi on takapajula, mitä tulee työttömyyden hoitoon työllistämällä. Kansantulosta käytetään työllistämiseen vain puolitoista promillea, kun esimerkiksi Tanskassa työllistämistoimiin käytetään varoja kolminkertaisesti.
– Työttömyyden hoito työllistämällä ei ole ollut politiikan painopisteenä. Lisäksi erityisryhmät ovat heikkoja valvomaan etujaan.
Lukuisat toimenpiteet eivät Tiaisen mukaan auta niin kauan, kun työllistämistä on liian vähän. Hänen mukaansa työllistämistoimet pitäisi nähdä investointeina inhimilliseen pääomaan.
Työllistämisen ja etenkin palkkatukityöllistämisen kustannukset ovat Tiaisen mukaan yhteiskunnalle vähäiset. Säästöjä syntyy, kun työttömyysturvan sijaan ryhdytään ansaitsemaan palkkaa. Myös veroja maksetaan enemmän kuin työttömänä, ja samalla vältetään syrjäytymisen kustannukset.
Työvoimapoliittinen koulutus ilman työllistymismahdollisuutta ei TEM:n katsauksen mukaan ole riittävää.
– Koulutus on ehdottomasti parempi vaihtoehto työttömyydelle, Tiainen puolestaan kannustaa.
– On olennaista saada nyt järjestetyksi töitä, jotta saadaan erityisryhmien työttömyys laskuun.
lehti 