Venepoliisi luo vesillä turvallisuutta ja se näkyy myös suhtautumisessa poliisiveneeseen. Partiota tervehditään veneistä tuttavallisesti.
– Venepoliisi koetaan ennen kaikkea auttajaksi, sanoo vanhempi konstaapeli Juha Rauhansalo.
– Yksi partiokaveri sanoikin, että vesillä moikataan koko kädellä. Maissakin poliisin autopartiota moikataan, mutta käden kaikki sormet eivät aina ole pystyssä, hän naurahtaa.
Partio on liikkeellä Helsingin edustalla. Normaalimiehitys on kolme miestä, mutta nyt vain kaksi, Jyrki Lehto ja Rauhansalo.
Miespula vaivaa. Venepoliisin vahvuus on kutistunut puoleen alkuperäisestä 14:stä. Eikä näköpiirissä ole helpotusta, sillä valtionhallinnon säästötalkoot rouhaisevat myös poliisia. Venekursseille ei ole komennettu uusia tulokkaita vuosiin, ja miehistön keski-ikä lähentelee 50 vuotta.
Rauhansalo ja Lehto ovat toimineet venepoliiseina parikymmentä vuotta.
Päätehtävänä valvonta
Venepartio pysäyttää moottoriveneen Korkeasaaren lähistöllä. Rauhansalo jää ohjaimiin, ja Lehto suorittaa tarkastuksen: venerekisteritodistus, pelastusliivit ja sammuttimen tarkastuspäiväys. Kaikki on kunnossa, myös veneen kuljettaja.
Tuulta on ajoittain 10 metriä sekunnissa, mikä tekee tarkastustehtävästä haastavan yhdelle miehelle.
– Tässä sen näkee, pitäisi olla kaksi kansimiestä. Homma sujuisi nopeammin, Lehto sanoo.
Venepoliisi suorittaa 800 – 1 000 tehtävää kesässä. Eniten työllistää vesiliikenteen valvonta ja kaikki siihen liittyvä, kuten kalastuksenvalvonta.
Promilleraja alas
Veneilykulttuuri on siistiytynyt, Lehto arvioi. Ruorijuopot olivat takavuosina isompi ongelma kuin nykyisin. Heinäkuun puoliväliin mennessä kiinni on jäänyt vain kymmenkunta tapausta.
Rauhansalon mukaan merta kunnioitetaan. Varusteet ja kuskit ovat yleensä kunnossa.
– Aurinkoisina päivänä saatetaan tosin lipittää viiniä ja olutta saaressa. Kotiin lähdön aikaan promillet saattavat olla liian korkealla.
Veneilykulttuurin siistiytymisen yhdeksi syyksi poliisit näkevät promillerajan pudottamisen puolestatoista yhteen promilleen.
– Ennen sai tintata oikein kunnolla, ennen kuin promilleraja meni rikki. Nyt pitää olla varovaisempi, Lehto sanoo.
Lehto ja Rauhansalo pitävät merkillisenä, ettei vesiliikenteen promillerajaa saada puoleen promilleen kuten tieliikenteessä.
– Se olisi selvä signaali, ettei vesillä läträtä viinaksien kanssa, Lehto sanoo.
”Keppihelvetit”
Kesken partioinnin meripelastus ilmoittaa Tallinnaan matkalla olevasta purjeveneestä, jonka masto on katkennut. Hätiin ei kuitenkaan tällä kerralla tarvitse lähteä, sillä vene pääsee takaisin lähtösatamaan omalla moottorillaan.
Avustus- ja pelastustehtävät kuuluvat venepoliisin työhön. Tyypillisiä ovat kivilleajot Helsingin saariston kapeilla väylillä. Pääkaupunkiseudun itäisillä vesillä sijaitsevat kuuluisat ”keppihelvetit”, ylempi ja alempi. Viittoja on tiheässä, ja aallokossa niiden välitse pujottelussa on tekemistä kokeneellakin merenkulkijalle.
Pääkaupunkiseudun edustan vesillä liikutaan paljon. Poliisit muistuttavatkin vesilläliikkujia toisten kunnioittamisesta.
– Väistämissäännöt on syytä pitää mielessä. Vesillä ei kuljeta isomman oikeudella, Lehto sanoo.
Kuva: Joonas ValliusKuva: Joonas Vallius.