KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Laulu lävistää kaikki kerrokset

Parhaimmillaan taideteos antaa tekijöille ja kokijoille kokemuksen siitä että samoja ollaan, sanoo teatteriohjaaja Kaisa Korhonen.

Parhaimmillaan taideteos antaa tekijöille ja kokijoille kokemuksen siitä että samoja ollaan, sanoo teatteriohjaaja Kaisa Korhonen. Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa

Kaisa Korhonen nousee Työväen musiikkitapahtumassa lavalle laulamaan. Hänen elämänuransa on teatterissa, mutta musiikki on aseista vahvin.

Anna Paju
26.7.2014 9.52

Yllättävää kyllä, vasemmistolaisen laululiikkeen ja sukupolvensa keulahahmona suomalaisten tietoisuuteen aikanaan ponnahtanut Kaisa Korhonen kelpaisi nyt vaikka EK:n mannekiiniksi. Ainakin yhdessä asiassa:

Teatteriohjaajan 70-vuotissyntymäpäivä oli jo pari vuotta sitten, mutta hän on yhä tiukasti kiinni työelämässä.

– Niin kauan kuin joku minua tarvitsee ja se on omasta mielestäni kiinnostavaa, aion jatkaa työtäni.

Työväenlaulut opettavat poliittista ajattelua tässä maailmassa, jossa luokkia ei muka enää ole.

Kansanteatteria fiksuille ihmisille

Korhonen on jättänyt sekä ohjaajana että pedagogina suomalaiseen teatterihistoriaan merkittävän jäljen.

Yli 40-vuotisen uransa aikana hän on ollut perustamassa KOM-teatteria, näytellyt, ohjannut eri puolilla Suomea, toiminut professorina Teatterikorkeakoulussa ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksella sekä johtanut tamperelaista Musta rakkaus -ryhmää, Lilla Teaternia ja Helsingin ylioppilasteatteria.

– Minun ihanteeni on tehdä kansanteatteria. Sitä sanaa ei nykyään juuri käytetä. Se tarkoittaa taidetta, jonka voi ymmärtää kuka vaan, minkä tahansa sukupolven edustaja.

Korhosen mukaan katsojia on kunnioitettava, luotettava heidän älyynsä.

– Taiteeseen tulisi paljon selkärankaa, kun ajateltaisiin, että ihmiset ovat fiksuja.

– Joka tapauksessa jokainen tulkitsee ja näkee teoksen omalla tavallaan, sen mukaan mitä milläkin hetkellä tarvitsee. Siksi teoksen on oltava vahva, ymmärrettävä. Se ei ole ”helpompaa”, vain selkeämpää.

Musiikki vie aseet kädestä

Kulttuuriradikaalien laulut järisyttävät aikoinaan niin yksilöitä kuin koko yhteiskuntaa.

– Musiikki on elementti, joka menee suoraan ihmiseen. Se ei ole älyllistä, vaan jopa fyysistä. Se pureutuu tunne-elämään ja vie aseet kädestä. Musiikin kokeminen on psykofyysinen reaktio, Korhonen pohtii.

– Poliittisia laulujakin vastustettiin niin paljon, koska niiden aiheuttamaan tiedostamattomaan ei ollut keinoa vastata. Samaan aikaan nähtiin kuitenkin laulujen valtava vaikutus ja se sai oikeiston todella varpailleen.

– Ainoa keino olisi ollut luoda oikeiston oma laululiike, mutta eihän siinä ole niin paljon sisältöä että siitä lauluja saisi, Korhonen virnistää hieman ilkikurisesti.

– Tänä päivänä yksittäiset teokset voivat vaikuttaa tai järkyttää, myös poliittisesti, mutta suurta, yhtenäistä liikehdintää taide ei enää synnytä.

Syrjään sysättyjen runot

Ei poliittisuus taiteesta silti kadonnut ole.

Viime keväänä Korhonen ohjasi esityksen Aikaero, joka pohjautui kuuden elinkautisvangin kirjoittamiin teksteihin.

– Se oli poliittinen esitys, joka käsitteli pois sysättyjä, kaiken ulkopuolella työnnettyjä ihmisiä.

Pitkäaikaisvankien kanssa työskentelyä hän kuvailee monella tasolla jopa järisyttäväksi kokemukseksi.

– Että se luovuus tulee sieltä! Miehet kirjoittivat runoja ja mukana ollut muusikko sävelsi niitä lauluiksi. Niiden kuuleminen oli häkellyttävä ja pyhä kokemus tekstien kirjoittajille.

– Siinä näki ihmisyyttä. Parhaimmillaan.

Poliittisena Korhonen pitää myös viimevuotista Märta Tikkasen romaanin perustunutta Vuosisadan rakkaustarina -ohjaustaan Kansallisteatteriin.

– Naisen asema ei ole aiheena vanhentunut. Meillä on teoriassa samat oikeudet, mutta todellisuudessa naisen täytyy raivata itselleen mahdollisuudet. Eteenpäin on silti menty. Äitini sukupolven naisilla ei saanut olla edes omaa pankkitiliä.

Valkeakoskella kajahtavat klassikot

Lauantaina Kaisa Korhonen esiintyy yhdessä väkevistä työväenlaulu-tulkinnoistaan tunnetun duon kanssa.

Ohjelmistossa on klassikoita Työväen marseljeesista lähtien. Mukana on myös muutamia 1960-70 -luvun lauluja.

Korhoselle vanhat työväenlaulut ovat tuttuja erityisesti KOM-teatterista, jonka kanssa hän 70-luvulla kiersi Suomea.

– Ne ovat yllyttämistä: vastarintalauluja. Niissä kielletään olemasta heikkoja, olemaan alistumatta.

Vanhojen työväenlaulujen laulaminen tänä päivänä on Korhosen mielestä historian käsittelemistä.

– Tämä maa ei ole tehnyt sitä eikä suostu oikein vieläkään tekemään. Vaikka faktat tiedetään.

Klassikoiden laulamisessa on hänen mukaansa kyse myös kunnioituksesta menneitä sukupolvia kohtaan.

– Niitä, jotka ovat olleet innokkaita ja rohkeita aikoina, jolloin vastustus on ollut kova.

– Työväenlaulut puhuttelevat useimmiten omia joukkoja. Niissä tehdään selvä pesäero toisiin, niihin jotka hyötyvät ja käyttävät hyväkseen. Siinä mielessä laulut opettavat myös poliittista ajattelua tässä maailmassa, jossa luokkia ei muka enää ole.

Väite, jonka mukaan kaikki kuuluvat yhteen suureen keskiluokkaan, on Korhosen mielestä valhetta, pimitystä.

Onko hänellä poliittisten laulujen joukossa omaa suosikkia?

– On niitä muutamia. Ja kaksi niistä laulan Valkeakosken konsertissa.

Kaisa Korhonen hymyilee, mutta ei paljasta mitä laulut ovat.

– Ne ovat lauluja, jotka omalla elämällään ovat tulleet rakkaiksi. Niiden takana seison sataprosenttisesti. Niissä on kuitattu asioita tavalla, jota voi kutsua neronleimaukseksi.

Duo Ari Numminen ja Hannu Kella sekä Kaisa Korhonen esiintyvät Työväen musiikkitapahtumassa Valkeakoskella lauantaina 26.7. Mukana on myös jousikvartetti.

Konsertti järjestetään yhteistyössä Vasemmistoliiton kanssa.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään