Korsholman keskiviikkona käynnistyvien musiikkijuhlien ehdoton valtti konserttien ohella on paikan henki, ainutlaatuinen merellinen miljöö UNESCOn maailmanperintökohteineen Merenkurkussa.
Festivaalin konserttipaikat ovat levittäytyneet ympäri Pohjanmaata muun muassa Vöyriin, Isoonkyröön, Kristiinankaupunkiin ja Uuteenkaarlepyyhyn.
Korsholman Musiikkijuhlien muusikkodelegaatio Henri Sigfridssonin johdolla esiintyy tänä vuonna myös Euroopan kulttuuripääkaupunkivuottaan viettävässä Uumajassa, jossa kuullaan Norrlands Operanin kaksi konserttia.
Järjestäjät lupaavat tarjota yleisölle aimo annoksen musiikin tuomaa energiaa ja estetiikkaa sekä syventää yhteyttä muusikoiden ja yleisön välillä. Ohjelmisto suo esiintymisfoorumin ammattitaiteilijoiden lisäksi myös nuorille musiikin opiskelijoille. Yhteensä konsertteja on kahdeksan päivän aikana yli 30.
Vuonna 2013 musiikkijuhlien taiteellisena johtajana aloittanut Sigfridsson esiintyy ahkerasti Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Hänen uraansa ovat vauhdittaneet lukuisat kilpailumenestykset. Hän toimii myös uusien pianistien kouluttajana Essenin Folkwang-yliopiston professorina ja Hanns Eisler -musiikkikorkeakoulun vierailevana professorina.
Sigfridsson on innoissaan ja ylpeä taiteellisesti kunnianhimoisista juhlistaan, vaikka vastoinkäymisiäkin on ollut.
Hän joutui perumaan Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin esiintymisensä käden rasitusvamman vuoksi. Korsholman juhlilla hän kuitenkin soittaa peräti seitsemässä konsertissa ja opettaa pianon mestarikurssilla.
– Se onnistuu suomalaisella sisulla. Konserttiohjelmistoni kappaleita tosin olen joutunut osittain vaihtamaan.
Sigfridsson hehkuttaa, että Pohjoismaat on täynnä fantastista, korkeatasoista musiikkia.
– Täällä on sävelletty kautta aikain monipuolista ja korkeatasoista konserttimusiikkia. Nyt pitkäaikainen haaveemme on toteutunut, ja tuomme esille skandinaavisen musiikin rikasta kirjoa kompaktina pakettina. Mukaan mahtuu myös unohdettuja aarteita. Sibeliusta ja Griegiä lukuun ottamatta muilla pohjoismaisilla säveltäjillä ei juurikaan ole sijaa peruskonserttiohjelmistoissa.
Sigfridsson antaa piut paut pohjoismaisen taidemusiikin vähättelylle ja alemmuudentunnoille suhteessa eurooppalaisen taidemusiikin ylevään eetokseen tai lymyämiselle Sibeliuksen ja Griegin varjossa.
– On oma syy, jos pohjoismaalaiset ovat antaneet itsensä vaipua synkkyyteen. Täällähän on tehty ja tehdään fantastista, koskettavaa musiikkia, joka kyllä kestää vertailun missä tahansa. Monet pohjoismaiset nykysäveltäjämmekin edustavat kansainvälistä huippua.
Entä voidaanko pohjoismaisten säveltäjien musiikista löytää jotain yhteneväisyyttä – pohjoisen kaikuja?
– Jokainen säveltäjä säveltää ”syvältä sisimmästään”. Niin kliseiseltä kun se kuulostaakin, luonnon läheisyys ja kansanmusiikin kaiut ovat jollain tavoin läsnä useissa sävellyksissä. Mutta ei skandinaavinen musiikki suinkaan kauttaaltaan ole kurttuotsaista synkistelyä, kuten usein oletetaan.
Pohjoismaisten säveltäjien lisäksi musiikkijuhlilla vietetään C. P. E. Bachin 300-vuotisjuhlia.
– Syntymäpäiväsankari, suurelta yleisöltä hieman varjoon jäänyt nero hänkin, oli milteipä suurempi musiikin uudistaja kuin kuuluista isänsä Johan Sebastian Bach. Hän oli ilmiömäisen nerokas, fantastinen säveltäjä.
Tämän vuoden säveltäjävieras on Sebastian Fagerlund, joka on ollut Korsholman Musiikkijuhlien teemasäveltäjänä jo vuosina 2006 ja 2007.
– Sebastian on värikäs virtuoosi, joka ei sävellyksissään kaihda kevyempiäkään rytmejä. Teoksessa on uskomatonta alkuvoimaa, monipuolistaja rikasta sävelkudosta.
Pohjoismaisista säveltäjistä Sigfridsson ei ryhdy nimeämään suosikkiaan.
Musiikki on Sigfridssonin mielestä hyvänlaatuinen huume, jonka myötä voi tuntea sisäisiä myllerryksiä, saada sellaista henkistä ravintoa, jopa maagisia momentteja jotka antavat voimavaroja silloinkin, kun kuulemme päivittäin vain huonoja uutisia, kuten nytkin.
uutiskirje 