Sibelius kuuluu koko maailmalle

Hämeenlinnalainen 20-vuotias Jean Sibelius aloitti syksyllä 1885 lakimiehen opinnot Helsingissä Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa. Musiikki kuitenkin veti kiihkeää nuorta miestä puoleensa, ja lakimiesopinnot keskeytyivät heti ensimmäisen vuoden jälkeen. Voisi sanoa, että onneksi.

Tuskin Sibelius olisi lakimiehenä saavuttanut samanlaista kansainvälistä mainetta, kuuluisuutta ja tunnustusta kuin säveltäjänä.

Sibelius kuoli 91-vuotiaana aivoverenvuotoon Järvenpään Ainolassa 20. syyskuuta 1957. Hänen kuolemansa johdosta YK:n yleiskokous vietti hiljaisen hetken. Tuolloin YK:n puheenjohtajana toiminut uusiseelantilainen Sir Leslie Munro (1901–1974) lausui muistosanat: ”Sibelius kuului koko maailmalle. Musiikillaan hän rikastutti koko ihmissuvun elämää.”

Sibeliuksen syntymäkodissa Hämeenlinnassa käy ilmi, että Sibelius oli aikansa supertähti. Valse Tristen nuotit levisivät 1900-luvun alussa kulovalkean tavoin ympäri maailmaa. Lankomiehensä Arvid Järnefeltin (1862–1932) Kuolema-näytelmään 1904 pikaisesti sävelletty unen- ja taianomainen valssi oli aikanaan maailman toiseksi eniten myyty nuotti, heti White Christmasin jälkeen.

Sibelius myi teoksen suomalaiselle kustantajalle, joka myi teoksen oikeudet edelleen maailman vanhimmalle 1719 Leipzigissa perustetulle Breitkopf & Härtel -kustantamolle. Sibelius ei juuri hyötynyt teoksesta rahallisesti, mutta sävellyksen suosio lisääntyi, ja teoksen osti Breitkopfilta seuraavana vuonna 80 orkesteria. Valse Triste soi Euroopan ravintoloissa ja salongeissa, ja siitä tehtiin useita sovituksia. Nykyään kustantamon luettelossa on yli tuhat säveltäjää ja 8 000 teosta.

Johanista tuli Jean

Tuttavallisesti Janne tai Sibbe oli oikealta nimeltään Johan Christian Julius Sibelius. Parikymppisenä hän otti itselleen taiteilijanimen merikapteenisetänsä käyntikortista, Johan-nimen ranskalaisversio osoittautui kansainvälisesti käyväksi valuutaksi.

Ensi vuonna vietetään Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuotta. Jos Sibelius olisi syntynyt kahta päivää aiemmin, eli 6.12.1865, kajahtaisi itsenäisyyspäivänä Finlandia kahdesta syystä. Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtaja Erkki Korhonen muistuttaa, ettei Sibelius suinkaan aina ollut arvokas paksua sikaria tuprutteleva kaljupää.

Hänen ryöppyävän musiikkinsa takana piili oikukas, huumorintajuinen, kohtelias, juhlia rakastava ja rauhaa kaipaava ihminen.

Kuten suurmiehistä pitääkin, myös Sibeliuksesta on jäänyt elämään monenlaisia anekdootteja ja kaskuja. Hän meni naimisiin 10. kesäkuuta 1892 Aino Järnefeltin kanssa. Ainolla olisi ollut useita ottajia, kuten Juhani Aho, mutta Sibelius veti pisimmän korren. Kun nuoripari teki häämatkan Kolille, rahdattiin piano Pielisen yli parin kuherruskuukausipaikkaan. Kyläläiset innostuivat asiasta, ja seuraavalla viikolla luki ilmoituslehdykässä: ”Ensi lauantaina tanssit, soittaa Sippelius.”

Kun Ainolasta poissaolo lipsahti kerran ravintola Kämpissä hieman pitkäksi, Aino-vaimo tiedusteli puhelimitse, milloin säveltäjämestari oli aikeissa palata kotiin. ”Rakas Aino, olen säveltäjä, en ennustaja”, kerrotaan mestarin vastanneen.

Bondia ja Disneytä

Sibeliuksen on oletettu polttaneen muun joukossa kaiken kahdeksanteen sinfoniaan liittyvän aineiston 1940-luvulla.

Aino Sibelius kertoi tapahtumasta myöhemmin: ”1940-luvulla meillä toimeenpantiin suuri autodafee, polttajaiset. Mieheni oli kerännyt joukon käsikirjoituksia pyykkikoriin ja poltti niitä ruokasalin avotakassa. Siinä meni Karelia-sarjan osia – myöhemmin minä näin irtirevittyjen sivujen jäännöksiä – ja paljon muuta. Minulla ei ollut voimia katsoa tätä kauhistusta, vaan vetäydyin pois huoneesta. Siksi en tiedä mitä hän tuleen heitti. Mutta tämän jälkeen mieheni olemus oli tyynempi ja hänen mielensä valoisampi.”

Seitsemän sinfonian lisäksi Sibeliuksen teoksia on yli 700.

Monty Normanin Bond-elokuvien tunnusmusiikissa on selviä vaikutteita Sibeliuksen teoksesta Cassazione opus 6. Sibelius torjui Walt Disneyn vuonna 1940 tekemän tarjouksen, jossa tämä ilmoitti haluavansa tehdä piirroselokuvan Tuonelan joutsenesta ja käyttää Sibeliuksen musiikkia.

Elviksen Jailhouse Rock -elokuvaan toivottiin mestarilta musiikkia hänen kuolinvuonna 1957. Pyyntöön ei koskaan vastattu.

Sibeliuksen juhlavuosi 2015 huipentuu viime syksynä käynnistetyn Sibeliuksen nimeä kantavan sävellyskilpailun voittajateosten kantaesityksiin. Kuudes kansainvälinen Sibelius-konferenssi järjestetään Hämeenlinnan Verkatehtaalla 4.–8. elokuuta 2015. Edellisen kerran Sibelius-konferenssi järjestettiin Oxfordissa 2010.