Eduskuntapuolueet ovat varsin yksimielisiä Suomen linjasta Ukrainan kriisin suhteen. Eduskunta keskusteli tiistaina asiasta pääministerin ilmoituksen pohjalta.
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) arvioi, että Venäjään kohdistetut pakotteet ovat välttämätön keino vaikuttaa kriisiin.
– Perimmäiset arvomme eivät ole kaupan, Stubb sanoi.
Hän totesi Suomen tehneen valintansa arvojen ja turvallisuuden takia.
– Vahvemman oikeutta on Euroopassa nähty tarpeeksi, pääministeri sanoi.
Pääministeri totesi myös, että kriisin aloitti Ukrainan EU:n kanssa tekemä kauppasopimus. Tilanne poikkesi tässä suhteessa Georgian kriisistä vuonna 2008, jossa Venäjän ärsytti se, että Georgia haki Naton jäseneksi.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) korosti Ukrainan koskemattomuutta ja arvioi Venäjän rikkoneen hyväksymiään kansainvälisiä sopimuksia.
– Aseistetuilla separatistijoukkioilla ei ole minkäänlaista valtakirjaa esiintyä Donbassin alueen venäjänkielisen väestön nimissä, Tuomioja totesi joukoista, joiden arvioidaan toimivan Venäjän tuella.
Pakotteet paras keino huonoista
Ryhmäpuheenvuoroissa korostettiin lähes läpi linjan rauhan hakemisen tärkeyttä ja oltiin huolissaan Euroopan tilanteesta, kun sen reunoilla soditaan.
Vasemmistoliiton Annika Lapintiekin painotti pakotepolitiikkaa sen sijaan, että aseet puhuisivat.
– Euroopan unioni ja Nato eivät ole lähettäneet sotajoukkoja Ukrainan tueksi. Niiden sijaan Venäjää on yritetty painostaa neuvottelupöytään talouspakotteiden avulla. Tämä ei historian valossa ehkä ole paras keino, mutta joskus pöydällä on vain huonoja vaihtoehtoja, Lapintie sanoi.
Hän arvioi, että Ukrainan hallitus ei ole lunastanut vuoden 2004 oranssin vallankumouksen lupauksia kansalle.
– Mikään Ukrainan hallituksen teko ei oikeuta aseelliseen toimintaan sitä vastaan, hän kuitenkin totesi.
– Venäjän suorittama laiton Krimin valtaus, sotilasapu separatisteille – ja suora sotilaallinen puuttuminen – ovat täysin tuomittavia, eikä niitä mitenkään voi hyväksyä.
Lapintie varoitti myös paniikkiliikkeistä Suomessa.
– Suomen Nato-jäsenyys ei tuo rauhaa Ukrainassa yhtään lähemmäksi, eikä paranna yhdenkään ukrainalaisen asemaa. Myös Suomen liittyminen Naton ns. isäntämaatukisopimukseen on vähintäänkin huonosti ajoitettu. Sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen ei tule lähettää maailmalle väärää viestiä.
Maanosa olisi vaarassa
Keskustan Juha Sipilä arvioi, että EU:lle voisi olla apua Suomen Venäjä-osaamisesta, joka on syntynyt monissa vaikeissa tilanteissa.
SDP:n Tytti Tuppurainen korosti EU:n merkitystä rauhan liittona.
– Ilman unionia olisi maanosa todellisissa vaarassa. Nyt suuretkin EU-maat sovittavat politiikkansa yhteiseen etuun. Salaiset sopimukset etupiirijaosta ovat varsin etäinen uhka, hän sanoi.
– Kansainvälisen oikeuden vaihtuminen vahvemman oikeuteen perustuvaan voimapolitiikkaan rikkoo voimakkaasti kansainvälisen politiikan vakiintuneita pelisääntöjä, kokoomuksen Ilkka Kanerva sanoi.
Kanerva korosti myös Suomen erityisasemaa Venäjän naapurimaana.
– Suomen intressi on, että turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö pysyy vakaana ja ennustettavana, ja että suurvallat eivät loukkaa pienempiensä suvereniteettia ja valtiollista itsemääräämisoikeutta.
Oppositiopuolue Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilä arvioi, että EU:lle voisi olla apua Suomen Venäjä-osaamisesta, joka on syntynyt monissa vaikeissa tilanteissa.
Liittoutumattomuus mahdotonta
Perussuomalaisten Timo Soini keskittyi talouspakotteiden negatiivisiin vaikutuksiin Suomeen. Hän epäili pakotteista saatavaa hyötyä.
– Ne eivät välttämättä edistä Ukrainan kriisin ratkeamista. Tämän sijaan ne mahdollisesti pitkittävät kriisiä ja haittaavat kaikkien osapuolten kasvumahdollisuuksia. Ukrainan selkkausta ei juustolla ja jogurtilla ratkaista, hän sanoi.
Perussuomalaisissa oltiin muutenkin tyytymättömiä EU:n toimiin kriisin suhteen.
Soini totesi myös, että kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö on Suomelle välttämätöntä puolustuspolitiikassa.
– Sotilaallinen liittoutumattomuus ei tässä keskinäisriippuvuuksien maailmassa ole enää käytännössä täysin mahdollista, hän sanoi ja vetosi puolustusteknologian kalleuteen.
Soini ei yksilöinyt liittoutumisen suuntaa.
lehti 