Sinivalkoinen lentoyhtiö Finnair on taas kohun silmässä. Kyse on perimmältään samoista ongelmista, joiden kanssa lentoyhtiö on kamppaillut ennenkin. Jälleen luupin alla on yhtiön henkilöstöpolitiikka.
Alan verinen kilpailu niin hinnoilla kuin reiteilläkin on johtanut siihen, että tappiota tekevä Finnair kohdistaa säästötoimet henkilökuntaansa.
Taloudellisissa vaikeuksissa oleva yhtiö tarjoaa lentäjilleen työajan pidentämistä entisellä palkalla eli palkkojen alentamista.
Vielä kovempaa palkkojen alennuslinjaa yhtiö esittää matkustamohenkilöstölleen. Peli on todella rajua, sillä jos väki ei suostu saneluun, vaihtoehdoksi Finnair tarjoaa toimintojen ulkoistusta polkuhinnalla. Yhtiö aikoo korvata suomalaiset lentoemännät ja stuertit halpatyövoimalla.
Työehtojen polkeminen voi vaarantaa matkustajien turvallisuuden. Finnairin maine ainakin saa kolahduksen, jolla voi olla kielteisiä vaikutuksia liiketoimintaan laajemminkin.
Ulkoistamisella ja palkkadumppauksella tuskin parannetaan lentoyhtiön kilpailukykyä, mutta se voi olla päänavaus laajemminkin lentoliikenteessä. Asialla onkin suuri periaatteellinen merkitys, jos muut lentoyhtiöt seuraavat perässä.
Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto (vihr.) on vaiti. Ilmeisesti hän – kuten koko hallitus – hyväksyy Finnairin henkilöstöönsä kohdistamat toimet.
Eikö valtionyhtiöiden pitäisi olla esikuvana myös siinä, miten yhtiöt kohtelevat työntekijöitään? Valtio-omistajan intressissä luulisi olevan myös se, että työpaikat pysyvät näinä vaikeina aikoina Suomessa.
uutiskirje 
