102–98. Siinä ovat voimasuhteet sen jälkeen, kun vihreät ovat jättäneet Alexander Stubbin hallituksen.
Näin ohuen langan varassa enemmistöhallitusta ei ole ollut Suomessa koskaan. Lähimmäksi pääsevät Svinhufvudin ja Paasikiven ensimmäiset hallitukset, jotka olivat myös itsenäisen Suomen ensimmäiset. Ne olivat vallassa 27.11.1917–27.11.1918. Puolueilla oli yhteensä 103 kansanedustajaa.
Todellisuudessa Stubbin hallitus voi olla varma vain 101 äänestä, sillä puhemies Eero Heinäluoma ei äänestä. Mahdolliset hallituspuolueiden kansanedustajien sairaudet voivat kääntää voimasuhteet toisinpäin, vaikka luottamuslauseäänestykset ajoitetaan jatkossa tarkkaan eikä poissaoloja sallita kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa.
Hallitus voi kaatua luottamuslause-äänestyksessä.
Suomeen on siis muodostumassa tilanne, jota kukaan aktiivipoliitikko ei ole koskaan kokenut: hallitus voi kaatua luottamuslauseäänestyksessä. Viimeksi välikysymys on kaatanut hallituksen vuonna 1958. Nyt puolueiden on varauduttava vakavasti siihenkin vaihtoehtoon, että seuraavat eduskuntavaalit käydään ennen ensi vuoden huhtikuuta.
Vihreiden hallitustien katkaisee Fennovoiman ydinvoimalupa. Puolue ei toista kertaa ota ison vaalitappion riskiä jäämällä ydinvoimalupia jakavaan hallitukseen. Kansanedustaja Risto Kalliorinne kiteytti muutama päivä sitten vihreiden lähtevän, koska toinen jo myönnetty ydinvoimalupa (TVO) perutaan ja toista ydinvoimalaa (Fennovoima) pienennetään. Politiikassa on joskus ihan oma logiikkansa.
Ydinvoima on vihreille samanlainen ylittämätön periaatekysymys kuin perusturvan heikentäminen vasemmistoliitolle, joka lähti hallituksessa vihreiden naljailun saattelemana jo keväällä. Vihreille on joskus vaikea ymmärtää, että periaatteellisia puolueita on muitakin kuin he itse.
Mikä sitten on sellainen kysymys, johon hallitus voisi kaatua? Ensimmäisenä on tulossa vastaan keskustan ja vasemmistoliiton yhteinen välikysymys, joka koskee eriarvoistumista ja pienituloisten toimeentuloa. Vihreät ei kuitenkaan aio äänestää hallitusta vastaan niissä asioissa, joita se on itse ollut valmistelemassa. Puolue hyväksyi vasta viime kuussa lapsilisien ja eläkkeiden heikennykset, joten hallitus selvinnee ainakin ensimmäisestä tulikokeestaan.
Mitä itse kiisteltyyn Fennovoimaan tulee, niin se viimeistään todistaa ydinvoiman olevan kannattajilleen tunteen, ei järjen asia. Fennovoiman hankkeen perustelut muuttuvat sitä mukaa, kun vanhoilta putoaa pohja pois. Kaiken huippu on se, että koko hankkeen alkuperäinen motiivi oli vähentää Suomen energiahuollon riippuvuutta Venäjästä ja nyt laitoksen merkittäväksi vähemmistöomistajaksi onkin tulossa Venäjän valtiollinen Rosatom. Tätä Venäjä-korttia heilutti nimenomaan kokoomus, joka nyt vie Fennovoimaa eteenpäin.
Reaktorin kotimaisuudella kokoomus puolestaan harjoittaa aikamoista sanamagiaa. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on asettanut ensi kesänä päätettävän rakentamisluvan ehdoksi 60 prosentin kotimaisen omistuksen. Moni voi erehtyä luulemaan, että kotimainen on sama asia kuin suomalainen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan Vapaavuoren tulkinnan mukaan kotimainen on sellainen toimija, jolla on asuin- tai kotipaikka EU:n tai ETA-maiden alueella. Fennovoiman ”kotimainen” omistaja voi siis olla yhtä hyvin suomalainen kuin kreikkalainen, romanialainen tai norjalainen.
Suomalaiset yksityiset rahoittajat ovatkin jo äänestäneet jaloillaan ja hylänneet hankkeen.
uutiskirje 
