Sosialidemokraattien Stefan Löfven nimitettiin torstaina Ruotsin hallituksenmuodostajaksi. Hallituksen muodostanevat sosialidemokraatit ja Ympäristöpuolue.
Arvioiden mukaan hallituksen muodostaminen voi venyä harvinaisen pitkään, lokakuun puolelle saakka. Sen ensimmäinen koetinkivi on budjetin läpivieminen. Vaalivuonna uuden hallituksen on esitettävä budjettinsa marraskuun 15. päivään mennessä.
Löfven ilmoitti jo tiistaina, ettei Vasemmistopuolueella ole asiaa hallitukseen, vaikka se kolmantena puolueena oli vaalikampanjassa mukana löyhässä punavihreässä liittoutumassa.
Vasemmistopuolue vaatii voitontavoittelua pois hyvinvointipalveluista.
Vasemmistopuolue ilmoitti jo etukäteen, että tällä kertaa se ei tyydy ”äänettömänä yhtiömiehenä” demarijohtoisen hallituksen tukijaksi. Puolue halusi mukaan hallitukseen, ja kun tämä ei onnistu, se haluaa tukensa hintana vaikuttaa hallituksen ohjelmaan.
Vasemmistopuolueessa puhutaan Tanskan mallista: siellä vasemmiston Enhedslisten tuki viime vaalien jälkeen budjettiäänestyksissä demarijohtoista hallitusta ulkoapäin, mutta budjetin sisältöön vaikuttaen.
Ruotsissa oppositio ei voi kaataa yksittäisiä budjettikohtia. Opposition on laadittava vastaesitys koko budjetille ja saatava sille enemmistö, jotta hallituksen budjettiesitys kaatuisi. Samalla kaatuisi käytännössä myös hallitus.
Pelistä tekee nyt monimutkaisen se, että molemmat pääblokit ovat ilmoittaneet kieltäytyvänsä yhteistyöstä oikeistopopulistisen Ruotsidemokraattien kanssa.
Sjöstedtin ehdot
Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Jonas Sjöstedt esitti tiistaina kaksi vaatimusta ehdoksi sille, että puolue tukee demarijohtoisen hallituksen budjettia. Ensinnäkin puolueen on saatava ”huomattava vaikutus” budjetin sisältöön. Toiseksi hallituksen on sitouduttava poistamaan voitontavoittelu hyvinvointipalveluissa.
Jälkimmäinen vaatimus liittyy vaalien kuumimmaksi kysymykseksi nousseeseen keskusteluun koulujen, terveyspalvelujen ja vanhustenhuollon yksityistämisistä.
Vaatimusta ei kuitenkaan voi toteuttaa suoraan budjettilaeissa, vaan se edellyttäisi muutoksia useisiin tavallisiin lakeihin. Niitä ei koske budjettilakien erityissääntö, joten vähemmistöhallituksen olisi saatava tukea joltakin porvaripuolueelta.
Sjöstedt on aiemmin täsmentänyt, että toteuttamistavasta ja aikataulusta voidaan neuvotella, mutta periaatteesta on sovittava.
Ympäristöpuolue on Vasemmistopuolueen kanssa vaatinut voittoa tavoittelevien yhtiöiden sulkemista ulos hyvinvointipalveluista. Demarit taas tyytyisivät tiukentamaan vaatimuksia palvelujen laadusta ja henkilöstön määrästä.
Mitä sitten on ”huomattava vaikutus”? Siitä saa viitteitä Sjöstedtin ennen vaaleja esittämästä prioriteettilistasta hallitusyhteistyölle. Hyvinvointipalveluja koskevan vaatimuksen ohella kolme tärkeintä kohtaa olivat tuloerojen pienentäminen, parempi ilmastopolitiikka ja määräaikaisuuksia koskevan työlain muuttaminen.
Aiheesta enemmän tänään perjantaina 19.9. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
uutiskirje 