KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Kuin silloin ennen

Tuula-Liina Varis
22.9.2014 18.00
Fediverse-instanssi:

Ostin ensimmäiseksi suomalaiseksi keittokirjaksi mainitun Hilda-tädin keittokirjan, joka ilmestyi 1884. Sitäkin vanhempi keittokirja hyllyssäni on kuuluisa Kajsa Wargin keittokirja 1770-luvulta. Minulla on myös Pula-ajan keittokirja vuodelta 1941, Keittotaito vuodelta 1945, Joka kodin keittokirja vuodelta 1950 ja Kodin keittokirja 1900-luvun alkuvuosilta.

Hauskin keittokirjani on perusteellinen opas Amerikkaan piikomaan lähteneille suomalaistytöille. Siinä ovat ruokakulttuurit törmänneet, kun kaljavelliin ja maitoperunaan tottuneet pohjalaistytöt yrittivät pärjätä elävien hummerien ja taskurapujen kanssa ja onnistua suffleitten, geleitten ja parsan soosien kokkaamisessa. Lähinnä fingelskaksi kirjoitettu teos on ollut suomalaistytöille tärkeä opas. Hyvä hankinta on Penninvenyttäjän opas, joka ilmestyi ilmeisen suureen tarpeeseen lama-aikana 1993. Näyttää siltä, että sitä tarvitaan taas.

Puurot, peruna- ja makkararuoat, juurekset ja muut perinteiset halvat ruoat ovat alkaneet yhä tiheämmin näkyä lehtien ruokasivuilla. Kun ruoka kallistuu ja köyhyys lisääntyy, keittokirjoissa ja ruokajutuissa alkaa korostua hinnan lisäksi ravintoarvo. Pula-ajan keittokirjankin alkuluvut on omistettu perusteelliseen ravintovalistukseen. Rasvat, vitamiinit, hiilihydraatit ja valkuaisaineet käydään läpi ennen kuin siirrytään korvikkeisiin ja aterioiden huolelliseen suunnitteluun.

Ikikäytännöllisten marttojen arvostus on noussut nuorten naisten ja ruoanlaitosta ja muusta huushollinpidosta kiinnostuneiden miestenkin silmissä.

Onko suhteemme ruokaan muuttumassa? Monet dyykkaavat lähes kaiken ruokansa kauppojen roskiksista. On muutenkin huomattu yletön ruoan tuhlaus, ja ruokahävikistä on tullut myös eettinen kysymys. Laitoskeittiöt ovat oivaltaneet jakaa ylijäämäänsä vähävaraisille. Jotkut kaupat ymmärtävät panna ylijäämänsä siististi dyykkaajien otettavaksi sen sijaan, että jäteastiat lukitaan, ja dyykkaajaan suhtaudutaan kuin rikolliseen. Ainakin minä paheksun niitä ketjuja, jotka potkivat varkaina pihalle työntekijät, jotka ovat uskaltaneet ottaa jätteisiin meneviä ruokatavaroita itselleen. Mikään ketju ei siihen kaadu eikä toisaalta hyödy ylijäämänsä mädättämisestä.

Ihmisiä on alettu neuvoa parasta ennen ja viimeinen myyntipäivä -merkintöihin suhtautumisessa. Se on viisasta. Meidänkin huushollissa on varsinkin teini-ikäisten kanssa taisteltu siitä, pitääkö avaamaton maitotölkillinen ja viilipurkin sisältö kaataa viemäriin heti viimeistä myyntipäivää seuraavana päivänä. Jotkut heittävät päivän vanhan leivänkin roskiin, mikä kauhistuttaa kaltaistani ”vanhan” leivän ystävää. Ruisleipä varsinkin vain paranee vanhetessaan. Mieltymykseni kuivahtaneeseen leipään lienee minulla geeneissä, ainakin isäni oli samanlainen. Hämäläisen maalaistalon poikana hän oli tottunut harvoihin leivontapäiviin ja pirtin orsilla kuivattuun ruisleipään. Hän kaipasi sitä koko ikänsä eikä juuri koskenut lounaissuomalaisen äitini suosimiin imellettyihin, pehmeisiin maustelimppuihin edes jouluna. Ruotsalaisperäisiä ne olivatkin, ja ruotsalaisethan nyt mättävät sokeria joka paikkaan.

Virallinen ravitsemusvalistuksemme on jauhanut rasvan vaarallisuudesta vuosikymmenet, mutta sokerin haitallisuuden se on unohtanut tyystin. Sokeriaddiktiota potevat tautiluokituksen mukaan ruotsalaiset, eivät suomalaiset. Kun Kelan lehdessä vuosia sitten esiteltiin sokeriaddiktiota käsittelevä kirja, joku virallinen taho lähetti heti ärhäkän vastineen. Aiheesta ei olisi saanut edes puhua. Ravinto-opilliset kysymykset ovatkin Suomessa vuosikymmenet olleet lähinnä arvovaltataistelua, mistä ei ainakaan kansa ole hyötynyt.

Kakku- ja karkkikulttuuri on hallinnut lehtien ruokaohjejuttuja, ja ihmisen suhde suklaaseen on nostettu tärkeämmäksi kuin hänen lähi-ihmissuhteensa. Kakkubloggarit ovat olleet aikamme sankareita, jotkut saaneet kakkujensa nettiesittelystä ammatinkin itselleen. Mutta nyt on ruvettu kauhistellen laskemaan sitä sokeripalojen määrää, minkä ihminen tavallisessa arkiruoassa tulee syöneeksi. Liian sokerin syömisen arvellaan vaikuttavan jopa dementoivien sairauksien puhkeamiseen. Vielä kuitenkin joudumme odottamaan aikaa, jolloin markettien karkkikaukalorivit lyhenevät ja pakastekaapista löytyy hyvä valikoima muitakin kuin ylisokeroituja jäätelölaatuja.

Ikikäytännöllisten marttojen arvostus on noussut nuorten naisten ja ruoanlaitosta ja muusta huushollinpidosta kiinnostuneiden miestenkin silmissä. Se on hyvä merkki, niin kuin sekin, että fiksut kokkaajat opettelevat myös tähderuokien tekemistä. Minun ikäisteni ei tarvitse sitä opetella, sillä 50-luvun vähävaraisen kodin kasvatille tulivat kyllä tutuiksi niin vellin- ja puuronlopuista tehdyt letut ja pannukakut kuin pullavanukas ja köyhät ritarit.

Hilda-täti suhtautuu hyvin vaatimattomasti keittokirjaansa, hänen teoksensa tarkoitus ei suinkaan ole kilpailla ”niiden laweampain ja arwokkaitten teosten kanssa, joita ennen on toimitettu ruoanlaitoksen alalla”. Kriittisesti hän kuitenkin toteaa, että kun ”useimmat keittokirjat kilwan koettawat osoittaa, miten parhaita herkkuruokia laitetaan, eiwät ne paljoa ensinkään wälitä jokapäiwäisestä ruo’asta, jolla kuitenkin ihmiselämässä on paljon tärkeämpi sija”. ”Sillä jokapäiwäinen ruoka antaa ihmiselle woimia welwollisuuksiensa täyttämiseen, jota wastoin korkeampi keittotaito perinpohjin on häwittänyt monen sekä terweyden että omaisuuden.” Syömäköyhyys on perinteisesti ollut köyhyyden lajeista tuomittavin, ja perinne näyttää olevan elpymässä.

Eivät Hilda-tädin ohjeet niin vieraita nykylukijalle ole. Isoin ero on siinä, että mikä Hilda-tädin aikana oli halpaa ja tavallista, on nyt kallista ylellisyyttä: ravut, hanhet, pyyt, kampelat, ankeriaat, mädit, suomuuraimet ja metsän riista. Luonto antoi avokätisesti tavalliselle kotikokkaajalle aineksia, joita nyt vain varakkaat maistelevat kalliissa ravintoloissa.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

Työministeri Matias Marttinen kyselytunnilla.

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset