Kokonaisveroaste on pudotettava alle 40 prosentin, julkista sektoria on supistettava ja työmarkkinoista tehtävä liukkaammat, Elinkeinoelämän keskusliitto esittää.
Järjestö julkisti torstaina kasvun manifestinsa Teollisuus uudistuu jo, uudistuuko Suomi?. Manifestin keinoin Suomi on määrä kääntää kasvu-uralle ja tukkia teollisuuden työpaikkojen vuoto kaukomaille.
EK:n mukaan Suomen on oltava muuta Eurooppaa parempi menestyäkseen kansakuntana. Menestyksen eväitä ovat nopea päätöksenteko, vakaa ja ennakoitava verotus, nykyistä pienempi julkinen sektori, toimiva infra ja joustavat työmarkkinat. Suomi häviää kilpailijamaillemme näissä kaikissa, EK väittää.
Vaikka Suomi menestyy kilpailukykyarvioinneissa, investoinnit tehdään kilpailijamaihin. EK muistutti, että 75 prosenttia suuryrityksistä suunnittelee siirtävänsä tuotantoa pois Suomesta seuraavaan viiden vuoden aikana. Teollisuuden osuus kansantuotteesta on kutistunut jo 15 prosenttiin.
Suomen pitäisi muuttaa suuntaa radikaalisti, jotta maamme ”pääsisi kasvukäänteeseen”.
– Pitääkö Suomen ajautua kriisiin ennen kuin mitään tehdään, manifestin esitellyt vuorineuvos Jorma Eloranta haastoi.
Työehdoista sovittaisiin yksilöllisesti
Eloranta pitää kiireisimpänä muutoskohteena työmarkkinoita. Työvoiman liikkuvuutta pitää parantaa, työnteolle on oltava joustavampia tapoja ja työehdoista tulisi voida sopia yksilöllisesti.
Suomen työmarkkinat ovat EK:n mukaan jäykät ja päätöksenteko hidasta. Elorannan mukaan ”saavutetut edut” tulevat aina vastaan, kun yritysmaailmassa esitetään uusia keinoja työvoiman käytölle.
Eläkeratkaisuakin on työnantajapuolen mukaan saatu odottaa pitkään, vaikka samaan aikaan kilpailijamaissa eläkeikää on korotettu 65–67 vuoteen.
Toiseksi merkittävin korjausurakka olisi tutkimuksessa, koulutuksessa ja kansainvälistymisessä. Korkeakouluihin tarvitaan entistä vahvempia yksiköitä ja poikkitieteellistä tutkimusta. Innovaatiorahaa tarvitaan lisää.
– Start upeissa on kivaa pöhinää, Eloranta huomautti.
Kokonaisverotus alle 40 prosenttiin
Hallitusten päätöksentekoa EK moittii poukkoilevaksi. Esimerkiksi nostettiin ydinvoimapäätökset. Eloranta letkauttikin, että pahimmassa tapauksessa Suomeen ei nouse enää yhtään ydinvoimalaa. Se ei houkuttele puhumaan kansainvälisissä yhtiöissä Suomen puolesta päätettäessä uuden tuotantolaitoksen sijoituspaikasta.
Verotuksen taso tulisi laskea siten, että kokonaisverotus olisi alle 40 prosenttia nykyisen 40–45 prosentin sijaan. Etenkin työn verotusta tulisi keventää.
EK:n mukaan Suomella ei ole varaa nykyiseen julkiseen sektoriin. Palveluja pitää leikata ja rakenteita muuttaa, jotta se voidaan rahoittaa verotuotoilla. EK:n laskelmien mukaan julkisen sektori on pöhöttynyt 5 miljardia suuremmaksi, kuin sen pitäisi väestörakenteen mukaan olla.
”Työnantajat unohtavat oman vastuunsa”
Työnantajat ja yritykset ovat EK:n manifestia laatiessaan unohtaneet oman vastuunsa ja osallisuutensa, katsoo Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
– Jos he pitävät työmarkkinoita jäykkinä, he voisivat katsoa, keiden nimet työehtosopimusten alla ovat. Niistä sovitaan aina yhdessä. Työnantajilta tuntuu helposti unohtuvan, että he ovat osapuoli.
Aalto kehottaa työnantajia miettimään toistamiseen, haluavatko he tosiaan yksilökohtaisia työehtosopimuksia.
– Työllisyys- ja kasvusopimuksen piirissä on yli 90 prosenttia palkansaajista. Ovatko työnantajat valmiita järjestelmän hajottamiseen ja sen tuomaan epävakauteen työmarkkinoilla? Vakaudella ja yhdessä asioista päättämisellä on arvonsa, Aalto muistuttaa.
– Työnantajat ja yritykset eivät tätä maailmaa pyöritä, vaan ne ihmiset, jotka elävät ja asuvat täällä.
Suomessa on Aallon mukaan iso määrä menestyviä yrityksiä. Tärkeintä on löytää menestyviä tuotteita.
Teollisuuden kilpailukykyä pitää Aallon mielestä lähteä kohentamaan yhdessä. Innovaatiorahan lisääminen olisi vain yritysten vastuun siirtämistä yhteiskunnan harteille.
”Poliittiseen markkinaan” tarvittaisiin Aallonkin mielestä varmuutta.
– Jos ajattelee hallituksen torstaista päätöstä TVO:sta, ei se ainakaan edesauta yrityksiä sitoutumaan tai investoimaan Suomeen.
Moitteet työmarkkinaosapuolten päätöksenteon hitaudesta Aalto pitää perättöminä. Päätökset syntyvät ja useimmiten ajallaan.
– Eläkepäätöskin tulee, Aalto vakuuttaa.