Neljäsosa Euroopan unionin kansalaisista ei voi elää ihmisarvoista elämää köyhyyden takia, Euroopan köyhyydenvastaisen verkoston EAPN:n ja EMIN:n projektikoordinaattori Fintan Farrell toteaa.
Farrell puhui Eurooppalaisen vähimmäisturvan kehittämisen verkoston eli European Minimun Income Network EMIN:n -hankkeen seminaarissa tiistaina Helsingissä.
EMIN on Euroopan komission kaksivuotinen hanke.
Euroopan unioni asetti vuonna 2009 tavoitteekseen vähentää jäsenmaiden asukkaiden köyhyyttä. Sen sijaan köyhyydessä elävien määrä on noussut 10 miljoonalla. Tällä hetkellä köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevia lasketaan olevan 124 miljoonaa. Heistä 20 prosenttia on yli 65-vuotiaita ja 9 prosenttia työssä käyviä.
Kaikkiaan EU:n asukkaita on 507 miljoonaa.
”Mahdoton tavoite”
Edelleen EU:n tavoitteena on vähentää köyhyyttä 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä, mutta Farrellin näkemyksen mukaan tavoitteeseen ei päästä nykyisillä toimilla.
– EU:ssa on mahdotonta tehdä yhtenäistä päätöstä vähimmäistoimeentulon tasosta, sillä joissakin maissa se on 33 euroa kuukaudessa, joissakin 1 200 euroa kuukaudessa, Farrell kertoo.
Hänen mukaansa hyvä sosiaaliturva ja tukiverkosto ei tee passiiviseksi, vaan kannustaa hakemaan töitä. Lisäksi riittävä yhteiskunnan tuki luo tasa-arvoisuutta, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Farrell ei ota kantaa, tuleeko köyhyyden poistamiseksi käyttää perustuloa vai erilaisia tukia.
– Tavoitteena on joka tapauksessa ihmisarvoinen elämä.
Asumiskustannukset ajavat ohi
Suomessa toimeentulotuki on noussut määrällisesti viime vuosina. Korkeat asumiskustannukset ovat kuitenkin suurena syynä perusturvan riittämättömyyteen.
Vuonna 2012 toimeentulotukea maksettiin 700 miljoonaa euroa yhteensä 240 000 kotitaloudelle. Neljäsosa tukea hakeneista elää jatkuvasti toimeentulotuella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimusprofessori Pasi Moision mukaan kokonaan perusturvan varassa elävien kotitalouksien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990.
– Köyhyysriski on samalla kasvanut.
Selkeä Viron malli
Suomalaista tukijärjestelmää leimaa byrokraattisuus, pirstaleisuus ja monimuotoisuus.
Euroopan komission Suomen edustuston erityisasiantuntija Ismo Grönroos-Saikkala ehdottaa Suomelle lääkkeeksi virolaista mallia, jossa kansalaisten tiedot ovat samassa tietokonejärjestelmässä. Näin voimavaroja ei hukkaannu monenlaisten rekistereiden ylläpitoon.
– Suomessa jopa saman yksikön perussairaanhoidossa ja erikoissairaanhoidossa on erilaiset potilastietojärjestelmät, jotka eivät keskustele keskenään, Grönroos-Saikkala kummastelee.
uutiskirje 
