Kaksi puheenvuoroa eurooppalaisessa talouskeskustelussa tällä viikolla. Kumpaa uskoa, pääministeri Alexander Stubbia (kok.) vai Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF)? Kysymys on siitä, millä Eurooppa ja myös ennätyspitkän taantuman uhkaama Suomi saataisiin taas käyntiin.
Takavuosikymmeninä lähinnä pahamaineisista rakennesopeutusohjelmista tunnetuksi tullut IMF on viime vuosina harjoittanut perustavaa itsekritiikkiä koskien muun muassa Kreikan vuoden 2010 ”pelastuspakettia”. Tällä viikolla IMF yllätti kehottamalla valtioita rohkeasti ”velkaelvytykseen”. Ei mihin tahansa elvytykseen, mutta valuuttarahaston mukaan velkaraha on nyt ennätyshalpaa ja tämä pitäisi hyödyntää tekemällä julkisia infrastruktuuri-investointeja. IMF:n mukaan monet kehittyneet taloudet ovat juuttuneet hitaaseen kasvuun ja korkeaan työttömyyteen. Julkiset investoinnit infrastruktuuriin ovat yksi harvoista jäljellä olevista keinoista elvyttää taloutta.
IMF:n kanta on taas yksi lisä viime viikkoina kiihtyneessä elvytyskeskustelusta. Siihen verrattuna pääministeri Alexander Stubb on nuoresta iästään huolimatta kuin edelliselle keskustelukierrokselle juuttunut dinosaurus.
Alexander Stubb on kuin edelliselle keskustelu- kierrokselle juuttunut dinosaurus.
– Vain yritykset voivat saada aikaan talouskasvua. Julkiset toimijat voivat luoda mahdollisimman yrittäjäystävällisen ympäristön, mutta ne eivät voi tehdä yritysten työtä, Stubb sanoi keskiviikkona Pariisissa työnantajajärjestö Medefin järjestämässä kutsuvierastilaisuudessa, jonka aiheena oli talouskasvun luominen Eurooppaan.
Stubbin mukaan kasvu edellyttää investointeja, mutta investoidun rahan on tultava yksityiseltä sektorilta.
Rakenneuudistuksia kannattavan Stubbin aiemmista kannanotoista tiedetään hänen tavoittelevan tämän vuosikymmenen aikana julkisten menojen supistamista ja verotuksen keventämistä miljardikaupalla. Varsinainen hevoskuuri on tarkoitus aloittaa ensi kevään vaalien jälkeen.
Stubb on 46 ikävuodestaan kymmenen toiminut ammattipoliitikkona, mutta hänen käsityksensä politiikasta on hämmentävän kapea. Se on edellytysten luomista yrityksille ja piste. Stubbilainen edellytysten luominen tarkoittaa sitä, että julkisen vallan tehtävänä on purkaa mahdollisimman nopeasti ne rakenteet, jotka viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana säädettiin ihmisten hengen ja terveyden sekä ympäristön hyvinvoinnin turvaksi. Ja toivoa sitten, että tämä riittäisi yrityksille, jotka tekevät investointipäätöksensä sinne, missä on matalimmat verot ja vähitellen niiden toimintaa rajoittavaa sääntelyä.
Suomen kaikkien aikojen amerikkalaistyylisimmän pääministerin soisi luovan katseensa kerrankin myös vakavassa mielessä Yhdysvaltoihin. Siellä vuoden 2008 finanssikriisi katkaistiin nopeasti valtion väliintulolla ja elvyttävällä talouspolitiikalla. Euroalueella taas valittiin Stubbin kannattama kuristuslinja. Yhdysvaltain työttömyys alkoi laskea jo vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä ja työttömyyskäyrät ovat koko ajan loitontuneet toisistaan.
Ja kuten tiedetään, työttömyydellä on tuhoisat seuraukset kansantalouden lisäksi myös sen syövereihin joutuneiden terveydelle ja hengelle. Heidän kannaltaan Stubb on se, joka sammuttaa valot.
uutiskirje 
