Ennen kuin kunta lomauttaa opettajia, kouluissa on nähty esimerkiksi tuntikehyksen eli opetustuntimäärien leikkaamista, tukiopetuksen ja koulunkäyntiavustajien vähentämistä, koulukuljetuksista säästämistä, terapioiden alasajoa, ryhmäkokojen suurentamista, kirjojen kierrättämistä, oppimateriaalien vähentämistä, kerhotoiminnan lopettamista.
Opettajien lomautukset ovat jäävuoren huippu. Tänä vuonna niissä tehdään 2000-luvun ennätys, kun 25 kuntaa lomauttaa opettajia. Parista päivästä kahteen viikkoon kestävät lomautukset koskevat noin 4 000 opettajaa ja 60 000 lasta. Ensi vuosi ei näytä paljon paremmalta.
Opetuksen taso riippuu asuinpaikasta
Kun puhutaan koulutuksen eriarvoistumisesta peruskoulussa, ei ensisijaisesti puhuta siitä, onko kaikilla oppilailla varaa ostaa älypuhelin tai läppäri. Kaksi viikkoa sitten huolensa asiasta ilmaisi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. Hän totesi kuntien välisten erojen olevan peruskoulun aikana useita satoja tunteja eli jopa yhden lukuvuoden verran.
– On hyvin vaikea enää arvioida Suomen perusopetusta yhdenvertaiseksi jokaiselle lapselle, hän sanoi tiedotteessaan.
– Tällä hetkellä eivät perustuslakiin kirjatut lasten yhdenvertaisuus ja perusopetuksen maksuttomuus toteudu.
Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä jakoi huolen Keskisuomalaisessa.
– On selvää, että siellä missä oppitunteja on enemmän, myös oppimisen taso on parempi. Eli aika paljon lapsen saaman perusopetuksen taso riippuu siitä, missä satut asumaan, Pitkälä kommentoi.
Monet lomautukset
samoilla lapsilla
Opetusalan ammattijärjestön kehittämispäällikkö Jarmo Niskanen on samaa mieltä.
– Alueellinen tasa-arvo rapautuu monta eri kautta, hän sanoo.
Hän pitää tilannetta kohtuuttomana oppilaiden kannalta.
– On kuntia, joissa on ensin leikattu tuntikehystä ja sitten vielä lomautettu opettajia.
Joissakin kunnissa samat lapset ovat kokeneet lomautukset kaksi kertaa peruskoulun aikana ja mahdollisesti vielä kolmannen kerran keskiasteella.
– Jos käy koulun minimituntimäärällä ja on lomautusten piirissä, voi kysyä, onko yhtenäiset perusteet muiden kanssa suorittaa koulu.
Niskanen toteaa, että ei ole edes olemassa selkeää kuvaa siitä, kuinka monella tavalla nyt kurjistetaan koulutusta. Monista säästötoimista kerrotaan niin byrokraattisesti, että esimerkiksi huoltajat eivät tajua, mitä tapahtuu.
– Kerrotaan esimerkiksi, että ryhmäkoko suurenee keskimäärin kahdella oppilaalla. Se voi kuulostaa pieneltä määrältä, mutta koska joka luokkaan ei lisätä kahta oppilasta, joistakin ryhmistä tulee todella isoja.
Moni hätkähti tietoa, että Haminassa Summan koulun opettajalomautusten seurauksena syntyi 78 oppilaan ryhmä.
– Kun ei ole sijaisia, oppilaat ovat yhdessä tilassa isona ryhmänä tai kahdessa tilassa, joista yksi opettaja huolehtii, Niskanen kertoo.
Myös tuntikehys on käsite, jota on vaikea hahmottaa. Yksi tunti ei kuulosta paljolta, mutta jos oppilaalla on vaikkapa matematiikkaa yksi tunti viikossa vähemmän kuin viereisessä kunnassa, se tekee 38 tuntia vähemmän vuodessa. Yhdeksän peruskouluvuoden aikana siitä kertyy 342 pitämättä jäänyttä matematiikan tuntia.
– Jos heittoa on tunti parissa oppiaineessa, se kertautuu isoiksi luvuiksi, Niskanen toteaa.
Minimituntimäärät eivät näytä asettuvan maantieteellisesti erityisesti mihinkään Suomen osaan. Naapurikuntien välillä saattaa olla merkittäviä eroja.
PISA:n tuoma
hyvän olon tunne
Opettajienkin lomautusten määrä on suorassa suhteessa maan talouteen. 2009 talous notkahti ja 20 kuntaa hätääntyi lomauttamaan opettajat. Sitten monta vuotta vain yksittäiset kunnat lomauttivat. Tänä vuonna tehtiin vuosituhannen ennätys, joka on samaa luokkaa kuin 90-luvun lamavuosien määrät.
Kansainvälisen vertailun mukaan opetus on jo nykyisellään huipputehokasta Suomessa. Syyskuussa uutisoitiin brittiläisestä tutkimuksesta, jossa pantiin järjestykseen 30 PISA-tutkimusten huippumaata sen suhteen, mitä koulutus maksaa. Suomi oli tehokkuudessa ykkönen.
– Meillä opetus on halpaa ja laadukasta, mutta laatu ei kestä loputtomiin romahduttamista, Niskanen sanoo.
Hän arvelee, että Suomessa on tuudittauduttu loistavien PISA-tulosten tuomaan hyvän olon tunteeseen.
– Luullaan, että kasvatukselle ja opetukselle voi tehdä mitä tahansa ja se vain pysyy hyvänä.
Ollaan jo tilanteessa, jossa kaikki kunnat eivät pysty noudattamaan perusopetuslakia.
– Kyllä näin on, vaikka hallintotuomioistuimet eivät lomautuspäätöstä laittomaksi toteaisi, hän sanoo.
– Mutta kun valvova viranomainen Aluehallintovirasto tekee päätöksiä, joiden mukaan opetussuunnitelman mukaista opetusta ei ole pystytty antamaan tai turvallista oppimisympäristöä takaamaan esimerkiksi lomautuskunnissa, pidän sitä riittävänä näyttönä siitä, että lakeja ei ole noudatettu..
Tällaista tapahtuu esimerkiksi, kun ei uskalleta pitää taito- ja taideaineiden tunteja tai kun opettaja valvoo kahta luokkatilaa, jolloin hän väistämättä joutuu poistumaan toisesta.
Työhyvinvointi
kannattaa
Parempiakin tapoja laskea kustannuksia olisi tarjolla.
– Panostaminen työhyvinvointiin ja työoloihin, jaksamiseen ja järkeviin ryhmäkokoihin tuo paljon säästöä. Ihmiset jaksavat paremmin ja sairauspoissaolot vähenevät.
Niskanen toteaa että esimerkiksi haettaessa suuria henkilöstösäästöjä lomauttamalla ollaan kierteessä, jossa henkilöstön työkyky alenee. Sen aiheuttamien kulujen vuoksi toteutuneet säästöt ovat paljon pienempiä kuin mitä arvioidaan.
– Tästä on selkeää näyttöä. Sairauspoissaolot lisääntyvät lomauttaneissa kunnissa hyvin pian. Työhyvinvointiin keskittyneissä kunnissa taas tulee säästöjä, kun työntekijät viihtyvät paremmin, tekevät parempaa tulosta ja ovat terveempiä.
– Sama näkyy oppilaissa. Jos ryhmäkoot ovat sopivia, ne kannustavat oppilaita tekemään töitä ja opettaja jaksaa paremmin. Silloin säästetään, koska ei tarvita tukitoimia niin paljon.
Vanhempien kokemuksia koulusäästöistä KU:n verkkolehdessä sunnuntaina.
uutiskirje 
