Keskusjärjestöjen neuvottelut työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistamisesta takkuavat. Työnantajien ja palkansaajajärjestöjen tavoitteet neuvotteluissa ovat aivan eri aaltopituuksilla.
Kukaan ei enää usko, että neuvottelut onnistutaan viemään päätökseen ”syksyn loppuun mennessä”, kuten työllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä raamitettu aikataulu edellyttäisi. Neuvottelupöydissä uskotaan, että talvi ehtii tulla ennen kuin minkäänlaista tulosta syntyy.
Asian on sanonut suoraan EK:n vuoden vaihteessa eläkkeelle jäävä työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen. Hänen seuraajakseen valittu Ilkka Oksala kehotti Laatusta hoitamaan eläkeneuvottelujen jatkoksi vielä pelisääntöneuvottelut ennen kuin vetovastuu EK:n työmarkkinaosastolla vaihtuu.
– Eipä taida onnistua, Laatunen tokaisi.
”Laittomat lakot kuriin”
EK vakuuttaa, ettei sen tarkoitus ole suinkaan viedä työntekijöiltä laillista lakko-oikeutta. Sen sijaan laittomista työtaisteluista EK haluaisi säätää niin kovat seuraamukset, ettei sellaiseen olisi varaa edes varakkaalla liitolla tai ammattiosastolla.
EK:n mielestä kyseeseen voisivat tulla korvaukset aiheutetuista vahingoista aina yksilötasolle asti.
Lisäksi EK:n tulilinjalla ovat ammattiliittojen solidaarisuusmielenilmaukset. Nykyisin tukilakot ovat laillisia, mikäli tuettava työtaistelu on laillinen.
Lakko perusoikeutena
Ammattiyhdistysliikkeen katekismuksessa työtaistelu kuuluu työtekijöiden perusoikeuksiin. Sitä ei sovi romuttaa tekemällä oikeuden käyttö käytännössä mahdottomaksi.
Palkansaajajärjestöjen mielestä työnantajat lähtevät purkamaan ongelmaa väärästä päästä. Työtaistelujen seurausten, sanktioiden sijasta pitäisi pureutua niiden syihin.
Palkansaajajärjestöt haluavat kehittää paikallista neuvottelukulttuuria. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on todennut neuvottelujärjestelmän ongelmaksi, ettei kaikilla työpaikoilla neuvotella.
Neuvotteluhalukkuuden kohentamiseksi SAK haluaa rajoittaa työnantajan tulkintaetuoikeutta työehtosopimusta koskevissa erimielisyyksissä.
Lisäksi SAK:n mielestä ns. surulakot tulisi poistaa sanktioiden piiristä. ”Surulakoilla” järjestö tarkoittaa irtisanomisten, lomautusten tai työnantajan huonon henkilöstöpolitiikan ja laiminlyöntien vuoksi syntyviä spontaaneja mielenilmauksia, kuten ulosmarsseja.
”Väärille raiteille”
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on SAK:n kanssa samoilla linjoilla. Puheenjohtaja Antti Palola on todennut työnantajien vievän neuvotteluja väärille raiteilla.
Suomessa on Palolan mukaan vähän työtaisteluja, eikä niihin ole tarvetta, jos neuvotteluprosessit toimivat. Normaalien työtaistelujen rinnalle yleistyneet spontaanit ulosmarssit johtuvat Palolan mukaan lähes poikkeuksetta työnantajan toimista. Niihin olisi Palolan mielestä kiinnitettävä huomiota, kun neuvotellaan työmarkkinoiden pelisäännöistä.
Kalenterit uusiksi
Tulopolitiikan kultakaudella työmarkkinajärjestöjen neuvottelijat saattoivat pysäyttää kellonsa, jotta neuvottelut saadaan vietyä loppuun sovittuun määräaikaan mennessä.
Nyt työmarkkinoiden keskusjärjestöt laittavat uusiksi kalenteria.
Tavoiteaikataulun mukaan järjestöjen eläkeneuvottelujen piti olla valmiina ”syksyn alkuun mennessä”. Yleisesti syyskuun katsotaan kuuluvan nimensä mukaisesti syksyyn sen ensimmäisenä kuukautena. Neuvottelut saatiin maaliin kuitenkin syyskuun lopussa vasta syyspäivän tasauksen jälkeen.
Syksy oli kuitenkin melko lämmin, eikä neuvotteluratkaisu jäänyt määritelmällisesti paljoakaan jälkeen eteläisen Suomen termisestä syksystä. Se alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi + 10 asteen alapuolella.
Työmarkkinoiden pelisääntöneuvottelujen aikatauluksi on puolestaan sovittu syksyyn loppu. Saa nähdä miten paljon maassa pitää olla lunta ennen kuin syksy loppuu työmarkkinajärjestöjen kalenterissa.
Nykynäkymien mukaan valmista ei synny talvipäivän seisaukseen mennessä 21. joulukuuta.