– Lähtökohtamme poikkeaa muiden oppositiopuolueiden ja erityisesti hallituksen linjasta. Ihan oikeasti sanomme, että nyt on aika siirtyä elvyttämiseen niin meillä kuin Euroopassakin, sanoi varjobudjetin kokoamisesta vastannut vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Vasemmistoliitto ottaisi valtiolle velkaa 740 miljoonaa euroa enemmän ensi vuonna kuin hallitus omassa esityksessään.
– Elvyttäminen on sitä että laitetaan rahaa uuden työn ja kasvun luomiseen, puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi.
– Olemme pyrkineet rakentamaan vaihtoehtomme niin, että pysyvät lisäykset katetaan verotuloilla ja elvytyspanostukset ovat taas sellaisia, jotka tuovat uusia työpaikkoja ja luovat kasvuja ja ovat kertaluontoisia.
Ei niin kuin Ceausescu
Uotila totesi, että elvyttämistä ei ole se, kun otetaan velkaa esimerkiksi massatyöttömyyden kustannusten maksamiseen.
– Oikeaa elvyttämistä on ryhtyä toimenpiteisiin, joilla massatyöttömyyttä saadaan alennettua, hän sanoi.
Uotila muistutti siitä, että pelkästään pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvat työttömyysturvamenot on arvioitu ensi vuodelle 800 miljoonaksi euroksi.
– Kaksi miljoonaa joka päivä juoksee tähän. Lisäksi tulevat menetetyt työpanokset, menetetyt verotulot, menetetyt työeläkemaksutulot ja vielä päälle kasautuvat sosiaali- ja terveysmenot, joita pitkäaikaistyöttömyys syrjäytymiskehityksen kautta aiheuttaa.
Arhinmäki kehottikin kysymään, onko varaa olla elvyttämättä sen sijaan, että kysytään, onko varaa elvyttää.
– Jos bruttokansantuotteemme ei kasva, velkaannumme lisää, vaikka menomme putoaisivat.
Arhinmäki muistutti myös olevan luonnollista, että valtiolla on lainaa.
– Ceausescun Romania taisi olla ainoa maa, jolla ei ollut ollenkaan ulkomaan velkaa. En tiedä, oliko se hyvä järjestelmä. Meidän mielestä ei ollut.
IMF:n linjoilla
Uotila huomautti, että vasemmistoliitto ei kuitenkaan ole yksin elvyttämisvaatimuksen kanssa, vaikka muut eduskuntapuolueet ovat pääosin eri linjoilla.
– Esimerkiksi IMF, joka on monta vuotta varsinkin kriisimaissa vetänyt leikkaavaa linjaa, on tunnustanut virheensä ja todennut, että se on ollut liian kovaa politiikkaa. Se kehotti julkistamassaan suosituksessa euroalueen maita elvyttämään vaikka velkarahalla.
IMF:n arvion mukaan järkeviin investointeihin sijoittamalla yhden prosentin verran julkista velkarahaa suhteessa bruttokansantuotteeseen voidaan saada ensimmäisenä vuonna 0,4 prosentin kasvu bruttokansantuotteeseen ja neljäntenä vuonna jo 1,5 prosentin kasvu.
– Vakaa käsityksemme on se, että järkevä elvyttäminen järkeviin kohteisiin jopa julkista velkaa kasvattamalla ei estä velkaantumisen taittumista vaan tarjoaa mahdollisuuden velkaantumiskierteen katkaisemiseen vähän pitemmällä aikavälillä.
Uotila totesi etteivät suomalaisekonomistitkaan valtiovarainvaliokunnan julkisessa kuulemisessa kiistäneet IMF:n eli Kansainvälisen valuuttarahaston logiikkaa.
– He huomauttivat, että meillä on velkajarruja niin Euroopan kuin Suomen tasolla. Mutta näistä rajoitteista riippumatta nyt olisi elvyttämisen aika.
Uotila totesi, että Suomen tulee kannustaa eurotasolla suunnanmuutokseen.
– Suomi ei pysty yksin nousemaan lamasta, Arhinmäkikin huomautti.
– Pitää saada myös Saksan talous vetämään. Euroalueen ongelma on tällä hetkellä ollut se, että se kaikkein vahvin talous on käpertynyt sisäänpäin.
Väyliin ja asuntoihin
Vasemmistoliitto käyttäisi elvytysrahaa muun muassa raide- ja tieliikenteen korjausvelkaan, asuntorakentamiseen, homekoulujen korjaamiseen ja ympäristötöihin.
– Meillä on paljon nopeasti toteutettavia infrakohteita, Uotila sanoi.
Lisäksi vasemmistoliitto elvyttäisi ylläpitämällä kansalaisten ostovoimaa.
–• Nyt kotimarkkinat ovat hyytymässä ja siksi emme voi hyväksyä mitenkään sitä, että hallitus leikkaa eläkeläisiltä, työttömiltä ja opiskelijoilta ostovoimaa indeksileikkauksilla ja lapsilisiä leikkaamalla.
Verotuksessa vasemmistoliitto kiristäisi hyvätuloisten tuloverotusta. Kiristys ulottuisi 70 000 euroa vuodessa ansaitseviin. Lisäksi yli 150 000 euroa vuodessa ansaitsevia varten se loisi oman tuloveroportaan.
– Heillä on veronmaksukykyä, Uotila sanoi.
Eduskunta keskustelee keskiviikon täysistunnossa vasemmistoliiton, keskustan ja Perussuomalaisten budjettivaihtoehdoista.
12.11. Korjattu 800 tuhatta 800 miljoonaksi.
Vasemmistoliiton varjobudjetti
uutiskirje 
