Sitä ihmettelivät niin ruotsalaisen, vihreän, kristillisdemokraattien, kokoomuksen, vasemmistoliiton kuin SDP:n eduskuntaryhmän kansanedustajat.
Perussuomalaiset haluavat, että kehitysavun antaminen perustuisi vapaaehtoisuuteen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoi perussuomalaisten antavan mielellään katastrofiapua. Lisäksi hän painotti tekevänsä itse hyväntekeväisyyttä.
17 lastensairaalan verran kolehtia
Kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinen arvioi, että Perussuomalaisten malli ei toimi.
– Emme ole Amerikassa. Amerikassa on totuttu siihen, että kolehtikin viedään numeroidulla kirjekuorella perille ja siitä saa veroilmoitusta varten lapun ja siitä saa verovähennyksen, hän sanoi.
– Tämä teidän leikkauksenne merkitsisi, että jokainen suomalainen antaisi sata euroa vauvasta vaariin tai tehtäisiin 17 lastensairaalaa joka vuosi. Se on aika kova tavoite.
Vihreiden Ville Niinistöä huoletti ajattelutavan muutos.
–Minä olen todella huolissani, jos tällainen hyväntekeväisyysajattelu valtaa alaa Suomessa, että kaikkein köyhimpien tuet jätetään satunnaisen hyväntekeväisyyden varaan. Mitä perussuomalaisten linja merkitsee köyhimmille Suomessa? hän kysyi.
Köyhä köyhää vastaan
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki piti politiikassa vastenmielisimpänä sitä, että laitetaan köyhä köyhää vastaan.
– Valitettavasti Perussuomalaiset laittaa nyt suomalaisen köyhän ja vielä köyhemmän erittäin vaikeissa olosuhteissa olevan ihmisen toisiaan vastaan, hän sanoi.
Hän myös ihmetteli Perussuomalaisten logiikkaa.
– Samaan aikaan kun perussuomalaiset käyttävät monesti puheenvuoroja, joissa sanotaan, että tänne ei pidä tulla pakolaisia tai maahanmuuttajia, autetaan heitä heidän omassa kotimaassaan, samaan aikaan perussuomalaiset ovat valmiita leikkaamaan nimenomaan niitä rahoja, joilla pyritään auttamaan, että ihmiset eivät joudu pakenemaan omista kotimaistaan.
Hän esitti kysymyksen Soinille:
– Haluatteko te auttaa vai ettekö te halua auttaa?
SDP:n Jouni Backman lainasi Soinin omia sanoja:
– Miten te kehtaatte, ja kyllähän te kehtaatte. Suomen ulkopolitiikan yksi keskeinen osa on myös vastuu kehitysyhteistyöstä. Kuinka te kehtaatte esittää, että voisitte edustaa Suomea maailmalla siten, että Suomi luopuu tästä tavoitteesta? hän kysyi.