Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mukaan kokoomuksen tavassa verrata valtiontaloutta kotitalouteen ei ole tolkkua.
”Valtio ei kuitenkaan ole kotitalous. Valtiot vastaavat yhteiskunnan kokonaisuudesta aina rahan luonnista lähtien. Vaikka rahapolitiikka on ulkoistettu keskuspankeille, toimivat nekin valtioiden antamalla mandaatilla. Finanssipolitiikka kuuluu kokonaan valtioille”, Arhinmäki kirjoittaa perjantaina blogissaan.
Arhinmäki jatkaa, että käytännössä jokaisella valtiolla on velkaa. Vanhaa velkaa maksetaan ottamalla uutta tilalle. Korkotason ollessa alhaalla Suomen velanhoitokulut laskevat, kun korkeampikorkoisia lainoja maksetaan pois ja tilalle otetaan matalakorkoista lainaa. Valtioiden lainankorot ovat nyt niin alhaalla, että Arhinmäen mukaan Britannia päätti juuri maksaa uudella velalla vuoteen 1853 ulottuvia vanhoja velkojaan, joilla se oli aikanaan vahvistanut Etelämeren kauppakomppaniaa.
Lisälaina ei ole elvytystä
Arhinmäki kirjoittaa kokoomuksen olevan väärässä myös siinä, kun se hokee Suomi elvyttävän joka vuosi, koska se ottaa lisää lainaa.
”Velanotto tai budjetin alijäämä ei ole sama asia kuin elvytys. Jos velan suhteellinen määrä olisi yhtä kuin elvytys, olisi Kreikka ollut koko Euroopan eniten elvyttänyt maa. Vaikka Suomen valtiontalous on alijäämäinen myös ensi vuonna, ei budjetti ole elvyttävä vaan kiristävä. Pääministeri Alexander Stubb on kehunut, miten budjetin loppusumma on ensi vuonna jo toista vuotta putkeen pienempi kuin edellisenä vuonna.”
Investointivelka ja työttömyys yhtä aikaa
Valtiolla on kahdenlaista velkaa, markkinoilta otettua lainaa, joka näkyy budjettikirjassa ja investointivelkaa, joka näkyy esimerkiksi rapautuneina raiteina, teinä ja siltoina tai asuntopulana ja homekouluina
”Nyt kun meillä on samaan aikaan mittava investointivelka ja toisaalta massiivinen työttömyys, kannattaa tehdä ne investoinnit, jotka joka tapauksessa pitää tehdä tulevaisuudessa”, Arhinmäki puolustaa vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa ilmaisevaa linjaa.
Velkaelvyttäminen maksaa itsensä takaisin
Valtiot voivat nyt saada lainaa jopa negatiivisella reaalikorolla. Velkaelvyttäminen maksaa siis itsensä takaisin jo lyhyelläkin ajanjaksolla.
”Kun työllisyys paranee ja talous lähtee kasvuun, pienevät yhteiskunnan työttömyydestä aiheutuvat kustannukset ja toisaalta julkinen kulutus vetää myös yksityistä taloutta kasvuun.”
”Kun velkaelvytys suunnataan oikein infrastruktuurin rakentamiseen, koulutukseen, innovaatioihin ja tuotekehittelyyn sekä palveluihin, kääntää velanotto Suomen velkasuhteen laskuun vaikka kuinka paradoksaaliselta se kuulostaakin.”
uutiskirje 
