Portugalin Vasemmistoblokki, Bloco de Esquerda, ei ole onnistunut vastaamaan kriisin tuomiin haasteisiin. Sen vahvisti viime viikonlopun puoluekokous, jossa kävivät näkyvästi ilmi puoleen sisäiset ristiriidat. Hajanaisuus kuvaa Portugalin vasemmistoa laajemminkin.
Bloco de Esquerdan yhdeksäs puoluekokous toi näkyviin puolueen vaikean tilanteen. Se ei ole viime vuosina menestynyt, kuten esimerkiksi kahden paikan menetys kevään EU-vaaleissa paljastaa. Kommunistipuolue PCP:n kannatus sen sijaan nousi hieman.
Bloco de Esquerdan ainoa europarlamentaarikko Marisa Matias toteaa, että Portugalissa ei ole syntynyt samanlaista liikettä kuin Podemos Espanjassa, Syriza Kreikassa tai Viiden tähden liike Italiassa.
Perustettavassa uudessa vasemmistopuolueessa on useita Bloco de Esquerdasta eronneita.
– Emme ole onnistuneet kokoamaan säästöpolitiikkaa vastustavia voimia joukkoomme, hän sanoo.
Tilanteen taustalla eivät liene pelkästään Vasemmistoblokin sisäiset ristiriidat, joiden juuret jossain määrin ulottuvat puolueen perustaneiden ryhmien eroihin. Luottamus politiikkaan on laajemminkin heikkoa. Suurten mielenosoitusten vuonna 2011 parlamenttivaaleissa yli 40 prosenttia portugalilaisista äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Äänestysprosentti oli kaikkien aikojen alhaisin.
Viime aikoina maata ovat lisäksi kuohuttaneet korruptioon liittyvät pidätykset. Sisäministeri Miguel Macedo erosi niin sanottuihin kultaisiin viisumeihin liittyvän skandaalin johdosta. Entinen pääministeri José Sócrates pidätettiin viime perjantaina korruptiosta epäiltynä.
Uusi vasemmistoliike
haastaa Blocon
Viime viikon uutinen oli myös uusi, toistaiseksi nimetön vasemmistoliike. Se haluaa houkutella kansalaiset mukaan vaaliohjelman luomiseen kutsumalla kaikki liikkeen vetoomuksen allekirjoittaneet tammikuussa pidettävään perustamiskokoukseensa.
Liike syntyi useampien tahojen yhdistymisestä. Puoluerakenteen tarjoaa Livre-puolue, jonka perusti Bloco de Esquerdan jättänyt Rui Tavares. Joukossa on lisäksi Bloco de Esquerdasta heinäkuussa lähtenyt Ana Drago, sekä muita poliitikkoja, aktivisteja ja kulttuuriväkeäkin.
Mukana on myös tutkija ja LGBT-aktivisti Miguel Vale de Almeida. Hän oli mukana perustamassa Bloco de Esquerdaa vuonna 1999, mutta tuli valituksi sosialidemokraattisen Partido Socialistan (PS) kansanedustajaksi sitoutumattomana ehdokkaana vuonna 2009. Vuonna 2010 Portugalissa hyväksyttiin laki tasa-arvoisesta avioliitosta.
– Useat ihmiset ovat etääntynet Bloco de Esquerdasta, ja monet heistä työskentelevät nyt uuden liikkeen piirissä, Vale de Almeida selittää.
– Tavoitteena on ottaa haltuun PS:n ja Vasemmistoblokin välinen tila.
Portugalissa raja vasemmiston ja oikeiston välillä piirretään näiden kahden puolueen väliin, ja PS on nimestään huolimatta sosialidemokraattinen puolue. Partido Social Democrata puolestaan sijoittuu oikealle.
Uusi liike haluaa tarvittaessa avata keskusteluyhteyden PS:n kanssa konkreettisissa kysymyksissä. Myös johtajuuteen liittyvistä tabuista halutaan päästä eroon.
– Uskon, että tämä on uutta, Vale de Almeida sanoo.
– Uusi liike kielii Portugalin vasemmiston hajanaisuudesta, mutta meillä on kuitenkin yhteiset vastustajat, Marisa Matias kommentoi uutista.
Puoluekokous päättyi
pattitilanteeseen
Bloco de Esquerdan puoluekokoukseen osallistui enemmän väkeä kuin aiemmin, yli 600 henkeä. Odotukset olivat kovat, sillä puolueen tilanteeseen toivottiin ratkaisua. Mutta sen sijaan kokous päättyi entistäkin epävarmemmissa tunnelmissa, sillä Bloco de Esquerdalle ei onnistuttu valitsemaan puheenjohtajaa.
Kahtiajako syntyi nykyisten puheenjohtajien, Catarina Martinsin ja João Semedon, sekä eduskuntaryhmän puheenjohtajan Pedro Filipe Soaresin edustamien ryhmien välille.
Blocon käytännön mukaisesti puoluekokousta edeltää ryhmittyminen eri poliittisjärjestöllisten linjapapereiden taakse, ja nämä ryhmät myös asettavat ehdokaslistat puoluevaltuustoon.
Ryhmien välille on vaikea hahmottaa merkittäviä eroja, joskin Soares puoltaa yhtä henkilöä puolueen johtoon nykyisten kahden johtajan sijaan.
Vaikka PS-puoluetta sivallettiin ja korruptiota sivuttiin joissakin puheenvuoroissa, kommentointi keskittyi lähinnä säästötoimenpiteisiin ja kriisiin.
Martinsin ja Semedon linjaus sai kahdeksan ääntä enemmän kuin Soaresin, mutta puoluevaltuuston jäsenten valinnan suhteen tuloksena oli tasapeli. Puheenjohtaja on määrä valita ensi sunnuntaina.
– Tilanne on ennenkuulumaton, Matias sanoi.
– Vaaleista tulee vaikeat, ja olisi aika jo yhdistää voimat.
Francisco Louçã, puoleen pitkäaikainen puheenjohtaja ja yksi perustajista, jättäytyi pois puoluevaltuustosta.
uutiskirje 
