Pitkän linjan journalisti ja tietokirjailija Gareth Porter haluaa haastaa Yhdysvaltain ja ”kansainvälisen yhteisön” väitteen, jonka mukaan Iran tavoittelee ydinasetta.
Puhuessaan torstaina Helsingissä Porter sanoi, että ryhtyessään perehtymään asiaan joskus vuoden 2002 tienoilla hän itsekin uskoi, että näin varmaan on. Mutta perusteellisen tutkimustyön myötä hän on muuttanut mieltään.
– Jouduin huomaamaan, ettei mikään esitetyistä todisteista pidä kutiaan. Ne joko eivät perustuneet alkuperäislähteisiin tai eivät olleet loogisesti ristiriidattomia – tai sitten molempia.
Kysymys fatwasta
Iranin ydinasetta koskevassa diplomatiassa on kiistelty Iranin korkeimman johtajan, ajatolla Ali Khamenein fatwasta, jossa hän tuomitsee ydinaseet islamin uskon vastaisiksi. Fatwa on kiistanalainen, koska sitä ei ole julkaistu missään eikä sen olemassaolosta ole varmuutta.
Porterin mielestä kysymyksellä fatwan olemassaolosta ei ole merkitystä, koska sen asiasisältö joka tapauksessa vastaa Iranin aikomuksia.
Tätä ehkä yllättävältä kuulostavaa väitettä Porter perustelee taustalla, joka liittyy Iranin ja Irakin välillä vuosina 1980–1988 käytyyn sotaan.
– Irak käytti ainakin vuodesta 1983 lähtien viiden vuoden ajan laajamittaisesti kemiallisia aseita Irania vastaan. Iran ei kuitenkaan kertaakaan vastannut kemiallisilla aseilla, vaikka sen teollisuus olisi kyllä kyennyt niitä valmistamaan.
Porterin mukaan Iranin silloinen johtaja ajatolla Khomeini torjui fatwalla kaksi kertaa hänelle tehdyt ehdotukset kemiallisten aseiden käyttämisestä.
– Armeijassa oli työryhmä, joka valmisteli joukkotuhoaseiden eli kemiallisten, biologisten ja ydinaseiden tuottamista. Khomeini torjui hankkeen vuonna 1983 ja uudelleen vuonna 1987, kun asiaa jälleen esitettiin hänelle.
Piilotetut ydinlaitokset
Porterin mukaan Iran hävitti kemiallisiin aseisiin soveltuvat tuotantolaitoksensa liityttyään vuonna 1993 kemialliset aseet kieltävään sopimukseen.
– Olennaista on Iranin päättäjien mentaliteetti: he eivät pidä joukkotuhoaseita hyödyllisinä eivätkä usko niiden lisäävän maan turvallisuutta. Näin ovat Iranin asiantuntijat minulle sanoneet, ja minä pidän sitä uskottavana. Iranin politiikka joukkotuhoaseiden suhteen on ollut johdonmukaista.
Porterin mukaan pitää paikkaansa, että Iran on vuosien varrella piilottanut ydinmateriaaliin liittyviä laitoksia. Syy ei kuitenkaan ole pyrkimys kätkeä ydinaseita, vaan yllättävämpi.
– Yhdysvallat on shaahinvallan kukistumisen (1979) jälkeen estänyt Irania kehittämästä rauhanomaista ydinvoimaa. Iran alkoi saada uraania Kiinasta vuodesta 1991 lähtien. Kiina ei halunnut vaarantaa kauppasuhteitaan Yhdysvaltain kanssa eikä halunnut Yhdysvaltain tietävän tästä.
– Iran ei rikkonut ydinsulkusopimusta rauhanomaiseen ydinvoimaan liittyvässä toiminnassaan. Se ei kuitenkaan halunnut paljastaa Kiina-yhteyttä Yhdysvalloille, koska sitten uraanin tulo Kiinasta olisi loppunut. Tämä on yksinkertaisin selitys eikä liity mitenkään ydinaseisiin, sanoi Porter.
Gareth Porterilta on tänä vuonna ilmestynyt Iranin ydinasekysymystä käsittelevä kirja Manufactured Crisis – The Untold Story of the Iran Nuclear Scare.
Palaamme tarkemmin Porterin ajatuksiin ensi viikolla KU:n Viikkolehdessä (5.12.)
uutiskirje 
