Palvelualojen ammattiliitto PAMin 2. varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen kritisoi EK:ta aiemmin tapahtuneen alueverkoston lopettamisesta, joka heikensi työsuhde-erimielisyyksien paikallisia neuvotteluja ja sopimista. Julkunen näkee EK:n toiminnan etäännyttäneen myös työnantajaliitot pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Tilan ovat täyttäneet yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit.
– Erimielisyyksien käsittely on vaikeutunut, koska jokaisesta asiasta tulee nykyään periaatteellinen, ja käsittelyajat ovat pidentyneet. Yhä useammin ratkaisut joudutaan hakeman oikeuden kautta, sanoi Itä-Suomessa lauantaina puhunut Julkunen.
– Tästä johtuu, että pienet ja keskisuuret yritykset hakevat apua lähellä olevista yrittäjäjärjestöistä ja kauppakamareista, jotka myös käyttävät tilannetta hyväkseen kahmiakseen valtaa. Valitettavasti näillä tahoilla ei ole kuitenkaan mitään valtaa tai vastuuta työsuhdeasioissa.
Ennen riidat sovittiin työpaikoilla
Julkunen kertoo, että ennen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n perustamista Palvelutyönantajat PT:n ja ammattiliittojen aluetoimistojen henkilöstön välityksellä pystyttiin selvittämään työsuhderiidat siellä missä ne olivat syntyneetkin, eli työpaikoilla.
– Tämä järjestelmä valmensi työnantajan ja työntekijöiden edustajia parempaan yhteistyöhön ja ratkaisujen etsimiseen. Samalla pystyttiin auttamaan yrityksiä myös kehittämishankkeissa, koska vastuulliset toimijat olivat lähellä.
– Teollisuustyönantajien TT:n ja PT:n yhdistyminen EK:ksi tarkoitti aluetoimistojen alasajoa. Samalla tuhottiin palvelualoilla hyvin toiminut alueellinen neuvottelutoiminta, harmitteli Julkunen.
Kehittämishankkeet pysähtyivät
Työpaikkatason yhteiset kehittämishankkeet ovat Julkusen mielestä lähes pysähtyneet muutoksen seurauksena. Myös erimielisyysasiat on nyt työnantajapuolelta siirretty kaukana olevien työnantajaliittojen keskustoimistoihin.
Uusia jännitteitä ja erimielisyyksiä on Julkusen mielestä syntynyt juuri näiden järjestöjen irrallisuudesta työelämäasioissa. Esimerkeiksi Julkunen nostaa räjähdysmäisesti kasvavan alipalkkausten määrän ja kauppojen aukioloaikojen poikkeuslupien perusteettoman hakemisen. Julkunen näkee paljon mahdollisuuksia uuden palkansaajien keskusjärjestön perustamisessa.
– Toivon esille nousseen uuden palkansaajakeskusjärjestön selvitystyön johtavan yhden yhteisen keskusjärjestön perustamiseen, joka pystyisi tiivistämään ay-liikkeen rivejä ja mahdollistaisi liitoille paremmat edellytykset työpaikoilla tapahtuvaan neuvottelu- ja järjestämistyöhön. Kun työpaikkojen neuvottelutoiminta saadaan kuntoon, vaikuttaa se suoraan muun muassa työsuhderiitojen vähenemiseen ja harmaan talouden torjumiseen.
uutiskirje 
