Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalan kohtalosta käytiin eduskunnassa keskustelu, jossa todennäköisesti kuultiin miltei kaikki hanketta puoltavat ja vastustavat perustelut. Jos järkiperusteihin nojattaisiin, kumpi tahansa vaihtoehto voisi olla mahdollinen.
Ydinvoimasta päätettäessä myös tunteet ovat pelissä ja siksi eduskuntaryhmät antoivat edustajilleen vapaat kädet äänestää omantuntonsa mukaan.
Moni asia on muuttunut sen jälkeen, kun eduskunta päätti antaa Fennovoimalle luvan vuonna 2010. Tuolloin etenkin kokoomuslaisten pääperustelu Pyhäjoen ydinvoimalalle oli, että näin voidaan vähentää Suomen energiahuollon riippuvuutta Venäjästä. Kuinka onkaan käymässä? Uusi lupa tarvitaan, koska laitoksen merkittäväksi vähemmistöomistajaksi ja laitetoimittajaksi on tulossa Venäjän valtiollinen Rosatom.
Ydinvoimasta päätettäessä myös tunteet ovat pelissä.
Kummallisia sattumuksiaankaan päätösprosessista ei puutu. Jotta vähintään 60 prosentin ”kotimaisuusaste” saadaan turvattua, niin Suomen valtion puoliksi omistama energiayhtiö Fortum ilmoitti yllättäen tehneensä aivan viime metreillä venäläisen energiantuotantoyhtiö TGC-1:n kanssa yritysjärjestelyn, joka takaa tuon kotimaisuusasteen.
Yritysjärjestely ei ole kummallekaan osapuolelle pyyteetön, sillä Fortum haluaa venäläistä vesivoimaa rajan takaa ja järjestelyn taustalla häärivä Rosatom tahtoo rakentaa ydinvoimaa Suomeen.
Fortumin esisopimus ei vielä takaa, että yritysjärjestely myös toteutuu. Tästä pitäisi lupaa myönnettäessä kuitenkin olla sataprosenttinen varmuus.
Ydinvoimasta puhuttaessa tulevat mieleen Teollisuuden Voiman vaikeudet Olkiluodossa. TVO:n kolmosvoimala on niin rajusti myöhässä aikataulustaan, että kukaan enää ei suostu ennakoimaan, milloin se kytketään valtakunnan verkkoon. Jääkö keskeneräinen voimala maailman kalleimmaksi osaamattomuuden muistomerkiksi? Kalliiksi se tulee ainakin kuluttajille.
Varoittava esimerkki on sekin, että ranskalainen Areva halusi tehdä Olkiluodon työmaasta ay-vapaan alueen, jossa lakeja voitaisiin kiertää ja työntekijöitä kohdella miten tahansa. Mallin läpirunnominen johti moniin epäselvyyksiin sekä lakien rikkomuksiin ja erilaisiin konflikteihin työmaalla.
Suuri kysymysmerkki on sekin, että Fennovoiman ydinvoimahankkeessa ydinjätteen loppusijoitus ovat täysin auki.
Sähkön tarve on teollisuuden rakennemuutoksen myötä vähentynyt ja markkinoilla alkaa kohta olla ylikapasiteettia, sillä sähköä säästetään myös uusilla teknologiaratkaisuilla.
Ydinsähköstä näyttäisi tulevan entistä selvemmin vientituote. Fortumkin haluaa käyttää sähköverkkojen myynnistä vuosi sitten saamansa miljardit lisäydinvoimaan. Näin Suomesta saattaa tulla venäläisen ydinsähkön kauttakulkumaa ydinvoimasta luopuvaan Saksaan, joka joutuu joka tapauksessa korvaamaan ydinsähkön jollakin muualla energialla.
Ydinvoima myös sitoo pääomia muista investoinneista. Se on suoraan pois esimerkiksi kotimaisilta cleantech-ratkaisuilta, joiden varaan tulevaisuutta halutaan ja pitää rakentaa.
uutiskirje 
