Finnwatch vertaili kustantamoiden vastuullisuutta ja tutki työolot Suomeen kirjoja tuovassa Hung Hing -konsernin tehtaassa Kiinan Guangdongin maakunnassa.
– Tutkimuksen aikana tehtaalla valmistettiin eurooppalaisten asiakkaiden joulutilauksia. Tehtaan maksamalla noin euron tuntipalkalla ei ole mahdollista elättää perhettä. Työntekijät tekivät jopa 80 tuntia ylitöitä kuukausittain, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatchin tutkima tehdas kuuluu Hung Hing -konserniin, jonka valmistamia kirjoja Suomessa markkinoivat ainakin Bonnier Kirjat Suomi, Egmont Kustannus, Karisto ja Kustannus-Mäkelä. Osa suomalaisista ja kansainvälisistä kustantamoista on teettänyt tehtaalla auditointeja, mutta Finnwatch pitää vastuullisuusjärjestelmiä puutteellisina.
– Teollisuuden oma vastuullisuusjärjestelmä ICTI CARE ei edistä työntekijöiden järjestäytymistä, ei vaadi elämiseen riittävää palkkaa ja sallii Kiinan työlainsäädäntöä korkeammat ylityöt tehtailla.
Kunnianhimoinen SA8000-auditointikaan ei ollut onnistunut nostamaan palkkaa elämiseen riittävälle tasolle, Vartiala kertoo.
Finnwatch muistuttaa, että elämiseen riittävä palkka on ihmisoikeus.
Vastuulinjaus puuttuu monelta
YK:n liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden mukaisesti yritysten on kunnioitettava ihmisoikeuksia myös toimiessaan Suomen rajojen ulkopuolella.
Monissa Finnwatchin tutkimuksessa tarkastelluissa kustantamoissa ei ole kiinnitetty huomiota riskimaista tuotavien tuotteiden vastuullisuuteen.
Otavalla, Gummeruksella, Kustannus-Mäkelällä ja Kustannusosakeyhtiö Nemolla ei ole lainkaan yritysvastuulinjauksia. CIL Suomi ja Karisto viittaavat vastuullisuuteen vain ylimalkaisesti sisäisissä ohjeistoissaan. Sanoma Media Finland käyttää vastuullisuusvaatimuksia vain osassa tuotteitaan. Schildts & Söderströms jätti kokonaan vastaamatta Finnwatchin kyselyyn.
Parhaiten Finnwatchin yritysvastuuvalvontaa ja -linjauksia koskevasta vertailusta selviytyivät Egmont-konserni sekä Bonnier-konserniin kuuluvat Tammi ja WSOY. Niidenkin tulisi Finnwatchin mukaan kehittää yhteiskustanteina tuotettavien kirjojen vastuullisuusvalvontaa.
Kiinasta tulee etenkin lastenkirjoja
Kaikista Suomeen tuotavista kirjoista noin viisi prosenttia tulee Kiinasta. Lastenkirjoista osuus on paljon suurempi. Kiinasta tuodaan erityisesti lelumaisia kirjoja, joissa on luukkuja ja muita leikkimiseen tarkoitettuja osia.
– Joulu lähestyy ja paketteihin kääritään tänäkin vuonna runsaasti kirjoja. Jouluostoksilla kannattaa vaatia yrityksiltä lisätietoa siitä, millä tavalla ihmisoikeuksien toteutuminen on varmistettu.
”Häpeällistä toimintaa”
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton puheenjohtajan Timo Vallitun mukaan kirjankustantajat toimivat vielä vastuuttomammin kuin esimerkiksi tekstiili- ja vaatetusalan brändit, joista tunnetuimmat ovat ilmoittaneet ainakin pyrkivänsä vastuulliseen toimintaan halpatuotantomaissa.
– Finnwatchin tutkimuksen mukaan osa keskeisistä suomalaisista kustantajista ei ole tehnyt minkäänlaisia yritysvastuulinjauksia. Tämä on häpeällistä toimintaa kustannusalalta, jonka kuvittelisi eettisissä asioissa toimivan esikuvallisesti, sanoo
Suomessa kirjanpainajat ovat järjestäytyneet TEAMiin.
– Näin ammattiliiton näkökulmasta kirjapainoalalla on käymässä niin, että kustantajat siirtävät kirjojen painamista Kiinan tapaisiin maihin, joissa ammattiyhdistysliike ei pysty valvomaan, että työntekijöiden oikeuksia noudatetaan. Samaa ilmiötä on nähtävissä myös aikakauslehtien painamisessa, Vallittu sanoo.
Suomalaisista kustantajista Gummerus lopetti oman kirjapainonsa vuonna 2010 ja Karisto pari vuotta sitten. Otavan kirjapainossa on käyty tänä vuonna kahdet yt-neuvottelut, joiden jälkeen painoon jää alle 50 kirjatyöntekijää. Vähennys on pelkästään tänä vuonna ollut 30 henkilöä.
Koko suomalainen painoala on jo vuosia vähentänyt työvoimaansa rajusti. Lehtien, kirjojen ja muiden tuotteiden painaminen työllistää Suomessa noin 7 900 henkilöä.
– Historiallisesti tarkasteltuna tunnetut Otavan, Kariston, Gummeruksen, Tammen ja WSOY:n tapaiset kustantajat ja kirjanpainajat ovat olleet suomalaisuuden edelläkävijöitä ja isänmaallisuuden ikoneja. Nyt kustantajien moraaliset arvot ovat muuttuneet rahan ja ahneuden arvoiksi, Vallittu sivaltaa.
uutiskirje 
