”Omat rivit kuntoon”
Veijo Baltzar, 72, kertoo sopeutuneensa valtaväestöön hyvin. Hän syntyi kiertäväksi rekimustalaiseksi, mutta on päätynyt palkituksi taiteilijaksi ja kirjailijaksi. Hän ajaa romanivähemmistön asiaa myös politiikassa.
– Jos aiomme edistää asioitamme, meidän on saatava omat rivit kuntoon.
Baltzar toteaa Suomen 36 romanijärjestön heikkouden olevan sisäänpäin kääntyneessä ilmapiirissä.
– Järjestöt ovat hampaattomia. Yhtenäisyyden puuttuminen vie voimaa.
Baltzar kehottaa muitakin vähemmistöryhmiä toimimaan yhtenäisesti ja yhdistämään voimansa, jotta saisivat äänensä kuuluviin.
Koulupudokkaiden määrän vähentäminen, perusoikeuksien laittaminen kuntoon ja kulttuuriperinnön suojeleminen, luetteli kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) toimia, jotka turvaavat Suomen romanivähemmistön aseman. Hän puhui tiistaina Pikkuparlamentissa pidetyssä Euroopan omatunto -tapahtumakokonaisuuden loppuraportin julkaisutilaisuudessa.
– Romanilapsissa on useampia koulupudokkaita kuin maahanmuuttajalapsissa. Kouluavustajien ja opettajien tulisi saada ymmärrystä romanikulttuurista, Haavisto vaatii.
Hän toivoo, että romanivähemmistöstä saataisiin lisää akateemisesti koulutettuja ja tieteenharjoittajia.
Kansanedustaja käyttäisi varoja Euroopan unionin rahastoista Euroopan romaneiden sekä muiden vähemmistöjen ihmisoikeuksien kuntoon saattamiseksi.
– Lisäksi romanikulttuuria on tehtävä näkyväksi.
Euroopan sisällä romanien asema ja elintaso on kovin erilainen. Haavisto toivookin, että romaneiden asemaa tarkasteltaisiin kaikkien Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n 57 jäsenmaan laajuisesti.
Haavisto on toiminut Romaniasian neuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina 2011-2013.
Unohtunut tunneäly
Euroopan omatunto -tapahtumakokonaisuus on kulttuurikeskus Dromin kansainvälinen hanke, jota johtaa kulttuurineuvos, kirjailija Veijo Baltzar.
Hanke tähtää Euroopan monikulttuurisuuspolitiikan uudistamiseen. Baltzar on muun muassa lähettänyt Euroopan komissiolle 24 lakialoitetta.
– Sananvapauden oikeutta ja demokratiaa on uudistettava, Baltzar toteaa.
Hänen mukaansa tavallinen kansa pelkää uudistuksia.
– Oikeistopuolueet voivat pelotella kansaa, että leipä loppuu. Pelottelu saa meidät juoksemaan leivän perässä, jolloin unohdamme tunneälyn ja rakkauden: kaikki ihmisenä olemisen tärkeät arvot, Baltzar sanoo.
Baltzarin mukaan materialistisia arvoja vaaliva yhteiskunta ei ole hyvinvointiyhteiskunta, sillä se ei tunnusta tunneälyn tärkeyttä.
– Nyt vaaditaan innovaatioita. Mistä ne kumpuavat, jos ei osata käyttää luovuutta, joka edellyttää tunneälyn käyttöä, Baltzar kysyy.
Kuva Tiina Tenkanen
”Omat rivit kuntoon”
Veijo Baltzar, 72, kertoo sopeutuneensa valtaväestöön hyvin. Hän syntyi kiertäväksi rekimustalaiseksi, mutta on päätynyt palkituksi taiteilijaksi ja kirjailijaksi. Hän ajaa romanivähemmistön asiaa myös politiikassa.
– Jos aiomme edistää asioitamme, meidän on saatava omat rivit kuntoon.
Baltzar toteaa Suomen 36 romanijärjestön heikkouden olevan sisäänpäin kääntyneessä ilmapiirissä.
– Järjestöt ovat hampaattomia. Yhtenäisyyden puuttuminen vie voimaa.
Baltzar kehottaa muitakin vähemmistöryhmiä toimimaan yhtenäisesti ja yhdistämään voimansa, jotta saisivat äänensä kuuluviin.
uutiskirje 
