Teknologiateollisuus ry:n yritysten järjestelmälliset laittomat hyökkäykset luottamusmiesjärjestelmää vastaan saivat jatkoa ABB:n annettua Pitäjänmäen tehtaan pääluottamusmiehelle lopputilin, koska tämä oli hoitanut tehtäväänsä eikä ollut työnantajan puudeli. Aiemmin marraskuussa turkulainen VV-autotalot Oy antoi varapääluottamusmiehenä ja ammattiosaston puheenjohtajana toimineelle henkilölle lopputilin samassa hengessä.
Teknologiateollisuuden mielestä paikallinen sopiminen on siis sitä, että kun asioita ei saada neuvotteluissa läpi, niin sitten annetaan vastapuolen neuvottelijalle lopputili ja katsotaan onko seuraajalla kanttia pistää vastaan yhtä pontevasti. Tällainen työmaaterrori ei ole työnantajan keinovalikoimassa mitenkään uusi ilmiö. Suomessa sitä on harrastettu varsinkin 1900-luvun alussa ennen kuin Suomesta tuli demokratia joskus 1950-luvun taitteessa. Valkoinen terrori oli arkipäivää lähes jokaisella työpaikalla ennen järjestäytyneen työväenliikkeen nousua.
Työmaaterrori ei ole työnantajan keinovalikoimassa uusi ilmiö.
Pelolla ja ruoskalla hallitseminen on todellisuutta tänäkin päivänä länsimaiden ulkopuolella, missä kansainväliset suuryritykset toimivat säälimättömästi ja ihmiskohtaloista piittaamatta tavoitellessaan yhä suurempia voittoja osakkeenomistajilleen. Julkikuvaa kyllä kiillotetaan milloin millaisellakin yritysvastuukampanjalla ja ollaan pahoillaan, kun riippumattomat järjestöt todistavat julkisuusvenkoilun pelkäksi silmänlumeeksi. Kuluttajaa ei valitettavasti kiinnosta se, kuinka monta ihmiskohtaloa hänen älypuhelimensa halvan hinnan eteen on uhrattu.
Vähemmän yllättäen porvarillinen valtamedia ei ole reagoinut Teknologiateollisuuden laittomiin toimiin juuri millään tavalla. Ketään ei kiinnosta se, että työnantajat toimivat diktatorisesti, harjoittavat terroria, syrjintää, rikkovat työehtosopimuksia, hyväksikäyttävät työntekijöitään ja muutenkin toimivat lähiön pahimman koulukiusaajanarkkarin toimintaperiaatteella. Kaikki mulle ja heti, muut ei saa mitään, jos joku uskaltaa vastustaa niin monoa takamukseen, ja jos kerrotte vanhemmille niin hakkaan teidät kaikki.
Tällaista yhteiskunnallista esimerkkiä näyttää suomalaisen vientiteollisuuden kirkkain johto sivistysvaltiossa 2010-luvulla. Maailmaa todella johdetaan hyvin pienellä järjellä.
Metallin työpaikkojen neuvottelukulttuurissa on uutena tapana antaa luottamusmiehille varoituksia milloin mistäkin syystä heidän painostamisekseen. Tällöin heitä uhataan aina irtisanomisella.
Olen samaa mieltä Matti Alahuhdan kanssa siitä, että perusasiat on saatava kuntoon, ennen kuin Suomi voi menestyä taloudellisesti. EK voi aloittaa paljon kaipaamansa joustamisen huolehtimalla, että sen jäsenyrityksissä käyttäydytään ihmismäisesti, asiallisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.
Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja.
uutiskirje 