Sekä Kuuban presidentti Raúl Castro että Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kiittelivät keskiviikkona paavi Fransiscusta avusta maiden välisten suhteiden parantamiseksi.
Obama ja Castro puhuivat keskiviikkona yhtä aikaa maidensa televisiokanavilla ja kertoivat, että maat perustavat lähetystöt toistensa pääkaupunkeihin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1961 ja pyrkivät muutenkin suhteiden normalisoimiseen.
Ilmoitus yllätti lähes kaikki, mutta se oli seurausta jo puolitoista vuotta jatkuneista neuvotteluista.
Neuvottelupaikan tarjosi Kanada, mutta paavin ja Vatikaanin rooli oli esille tulleiden tietojen perusteella ilmeisesti vielä tärkeämpi. Vatikaanin edustajat toimivat aktiivisina välittäjinä ja erityisesti neuvottelujen loppuvaiheissa heidän osuuttaan on kuvailtu merkittäväksi.
Neuvottelivat käynnistyivät toissa kesänä. Viime joulukuussa Obama ja Castro kohtasivat ”sattumalta” Nelson Mandelan hautajaisissa Etelä-Afrikassa. Nyt julki tulleiden tietojen mukaan presidenttien kädenpuristus ei ollutkaan spontaani ele, vaan suunniteltu osa liennytysprosessia.
Viime maaliskuussa Obama vieraili Vatikaanissa, ja keskustelussa paavin kanssa Kuuba oli laajimmin käsitelty aihe, kertoivat nyt amerikkalaiset diplomaatit.
Paavi Fransiscus vauhditti neuvotteluja viime kesänä lähettämällä Obamalle ja Castrolle kirjeet, joissa hän kehotti presidenttejä ”ratkaisemaan molempia osapuolia kiinnostavat humanitaariset kysymykset, mukaan lukien tietyt vangit”, jotta maat voisivat aloittaa uuden vaiheen suhteissaan.
”Tiettyjen vankien” vapauttaminen kummassakin maassa tiistaina oli esinäytös keskiviikon uutispommille.
Republikaaneilla harkinnan paikka
Obama pystyy tiettyyn rajaan saakka toimimaan presidentin valtuuksilla, mutta kauppasaartoa hän ei voi yksin poistaa. Saarto on kirjoitettu Yhdysvaltain lakeihin, ja niiden muuttamiseen tarvitaan kongressin hyväksyntä.
Tammikuusta lähtien kongressin molemmissa kamareissa on republikaanien enemmistö, ja republikaanit reagoivat heti kiivaasti Obaman ilmoitukseen Kuuba-suhteiden korjaamisesta.
Esimerkiksi republikaanien vaikutusvaltaisin latinotaustainen poliitikko, Floridan senaattori Marco Rubio näytti olevan raivon partaalla. Rubion vanhemmat muuttivat Kuubasta Yhdysvaltoihin vuonna 1956, siis jo ennen Fidel Castron valtaannousua. 43-vuotiasta Rubiota on pidetty mahdollisena tulevaisuuden presidenttiehdokkaana.
Tilanne ei kuitenkaan ole republikaanien kannalta aivan yksiselitteinen. He joutuvat päätöksissään ottamaan huomioon, että nopeasti kasvava latinoväestö on yhä tärkeämpi äänestäjäryhmä Yhdysvalloissa. Enemmistö latinoväestöstä ei mitenkään välttämättä ole Kuuban saarron jatkamisen kannalla, vaan voi suhtautua hyvinkin myönteisesti suhteiden normalisointiin.
Tilanne ei enää ole yksiselitteinen edes Kuubasta paenneiden tai muuten muuttaneiden keskuudessa. Vanhempi, kiivaasti Kuuban hallitukseen suhtautuva sukupolvi on väistymässä, eikä jälkeläisten nuorempi sukupolvi suhtaudu Kuubaan yhtä tunnepitoisesti.