EU ja Yhdysvallat neuvottelevat keskinäisestä vapaakauppasopimuksesta. Neuvottelut oli tarkoitus käydä salassa, suljettujen ovien takana. Sittemmin neuvottelujen sisällöstä vuosi tietoa julkisuuteenkin. Suurimmat huolet ovat koskeneet investointien suojaa, joka kriitikoiden mukaan antaa yrityksille juridisen ylivallan suhteessa demokraattisiin päätöksiin.
Kannattajat näkevät lähinnä taloudellisia hyötyjä. Elinkeinoelämällä on lähtenyt tältä osin pahanlaisesti mopo keulimaan. Sopimuksen selitetäänkin tuottavan merkittävän määrän euroja vuodessa palkansaajan tilipussiin. Uskoo ken tahtoo.
Investointisuojan ja välimiesoikeuskritiikin varjoon vähemmälle huomiolle on jäänyt esimerkiksi maataloustuotteita koskevien säännösten ristiriitaisuus. EU:lla ja Yhdysvalloilla on hyvin erilainen katsantotapa ruuan turvallisuuteen. Tästä seuraa yhteentörmäys vapaakauppaneuvotteluissa.
Yhdysvalloissa käytetään hormoneja yleisesti lihan tuotannon vauhdittamiseksi. EU:ssa tämä on, ainakin vielä, kielletty.
Uudella mantereella myös ruokakasvien geenimanipulointi on arkipäivää. Vaikka sopimus ei heti avaisikaan ovia geenimuunnellulle ruualle, loisi se joka tapauksessa painetta muuttaa eurooppalaisia käytäntöjämme.
Yhdysvalloissa pilaantunut liha voidaan pestä klooria tai maitohappobakteereita käyttäen. Näin liha saadaan täyttämään myynnille asetetut vaatimukset. Käytäntöä sovelletaan muun muassa naudan- sian-lampaan- ja siipikarjan lihaan. EU:ssa ei klooripesua sallita, vielä.
Myös eläinten kloonaus on yleistä Atlantin takana. EU sen sijaan ei pidä kloonausta hyväksyttävänä muun muassa eettisistä syistä. Kloonattujen eläinten jälkeläisistä ei Yhdysvalloissa tarvitse ylläpitää minkäänlaista rekisteriä. Näin ollen lienee selvää, että näiden kloonien jälkeläisiä tulee päätymään myös Eurooppalaisiin ruokapöytiin neuvottelujen toteutuessa.
Kaikkinensa koko ruuantuotantoketjun turvallisuuden suhteen on valtavia eroja EU:n ja yhdysvaltojen välillä. Yhdysvalloissa riittää, että itse lopputuote on kelvollinen. EU:ssa taas ovat tiukat säännökset koko tuotantoketjulle, aina alkutuotannosta varsinaisen loppu tuotteeseen.
EU:ssa myös nähdään, että kuluttajalla on oikeus valita ja tuntea koko tuotantoketju. Yhdysvalloissa kuluttajansuojalle viitataan kintaalla.
Toteutuessaan vapaakauppasopimus paitsi sallii ylikansallisten yhtiöiden ylivallan investointisuojineen ja välimiesoikeuksineen, myös määrittää ja ohjaa mitä eurooppalaisissa ruokapöydissä jatkossa syödään. Geenimuunnellun, kloorilla pestyn ja hormoneilla kasvatetun ruuan vyöryessä markkinoille, kotimainen puhdas lähiruoka jäänee armotta hintakilpailussa kakkoseksi!
Toivotankin kaikille KU:n lukijoille herkullista joulua puhtaan kotimaisen, reiluilla työehdoilla tuotetun lähi ruuan parissa!
Kirjoittaja on mittakirvesmies ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja.
uutiskirje 
