KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Suomen miestä on muokattu

Pirjo Markkolan mukaan Tuntemattoman sotilaan luutnantti Lammio sopii hyvin uuden julkishallinnon mannekiiniksi. Elokuvassa Lammiota näytteli Jussi Jurkka.

Pirjo Markkolan mukaan Tuntemattoman sotilaan luutnantti Lammio sopii hyvin uuden julkishallinnon mannekiiniksi. Elokuvassa Lammiota näytteli Jussi Jurkka.

Nykyään jo kliseeksi muuttunut väite, että armeija tekee pojista miehiä, ei ollut Suomen itsenäisyyden alkuaikoina suinkaan itsestäänselvyys.

Juha Drufva
29.12.2014 9.18

Kun Suomen eduskunta ryhtyi keskustelemaan kansallisten asevoimien perustamisesta 7. joulukuuta 1917, sosiaalidemokraatit ja maalaisliittolaiset suhtautuivat kielteisesti Saksan ja Venäjän asevelvollisuusarmeijoihin. Maalaisliiton pääideologi Santeri Alkio väitti, että kasarmielämä kaukana omasta kodista altistaisi maalaisnuorukaiset kaikenlaisille paheille ja moraalisille vaaroille. Maalaisliitto tarjosi yleisen asevelvollisuuden tilalle tsaarinajan kansanmiliisiä.

Teoksessa Näkymätön sukupuoli (Vastapaino) tutkija Anders Ahlbäck toteaa, että maalaisliittolaiset kannattivat miliisijärjestelmää, koska katsoivat miehistön ja päällystön välien olevan kaaderiarmeijassa liian etäiset.

Se ei edistänyt oikeanlaisen kansalais- ja sotilashengen muodostumista. Lisäksi kun suojeluskunnat muodostaisivat puolustuslaitoksen keskeisen osan, suurin osa asevelvollisista voisi palvella suojeluskunnissa, jolloin he työskentelisivät maataloudessa ja kävisivät silloin tällöin sotaharjoituksissa. Samaan suuntaan ajoi asiaa myös sosiaalidemokraatit aina 1930-luvun puoliväliin saakka.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kun eduskunta kokoontui syksyllä 1918, oli kansalaissotaa edeltäneen eduskunnan 92 sosiaalidemokraattisesta edustajasta mukana ainoastaan yksi kansanedustaja. Muut olivat joko kuolleet, paenneet Neuvostoliittoon tai istuivat vankilassa.

Siveelliset ja viettelijät

Näkymätön sukupuoli -teoksen yksi toimittajista, Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Pirjo Markkola oli kolme vuotta Åbo Akademissa Suomen historian professorina.

– Ann-Catrin Östman oli siellä lehtorina, Ville Kivimäki ja Anders Ahlbäck olivat kirjoittaneet mieheydestä ja molemmat valmistelivat tuolloin väitöskirjaa. Matias Kaihovirta tutki ruotsinkielisiä punaisia, Hanna Lindberg tutki Heikki Wariksen sosiaalipolitiikan ideologisia lähtökohtia.

– Kun aloitin työni Jyväskylän yliopistossa viisi vuotta sitten, siellä Marko Lamberg oli tutkinut 1400–1500-lukujen mieheyden lähtökohtia ja monet muut tutkivat 1500–1700-lukujen miehiä. Laitoimme yhteen nämä kaksi tutkimusjaksoa ja -aluetta sekä aloimme valmistella teosta. Halusimme julkaista sen ehdottomasti suomeksi, emmekä englanniksi.

Markkolan mukaan maareformi, torpparivapautus ja yleinen asevelvollisuus tulivat voimaan miltei samaan aikaan 1910–1920-luvuilla. Asevelvollisuus koskee kaikkia suomalaisia miehiä, eli se on hyvin sukupuolittava asia. Myös maareformi oli hyvin mieskeskeinen.

Suomalainen mieskuva oli kovassa muutoksen mylläkässä 1880-luvulta lähtien. Tuolloin korostettiin Suomen Siveellisyysseuran toimesta siveellistä mieheyttä. Markkolan mukaan siveellisen miehen ominaisuuksia olivat vahvuus, turvallisuus ja kunniallisuus.

– Siveettömiä miehiä kutsuttiin viettelijöiksi, heittiöiksi, irstailijoiksi ja elostelijoiksi. Moraalireformistimiehet tähdensivät itse olevansa miehiä, joilla oli kunnia ja omatunto. Kristillissävyteinen siveä mieheys ei oikein mennyt läpi. Myös kaksinaismoralismin purkaminen ajatuksella naisten luontaisesta siveydestä on murentunut.

Militarisoituneen isänmaan vartijana

Suojeluskunta-aate korosti 1920-luvulla miehessä tahdonvoiman merkitystä, johon yhdistettiin rohkeus kohdata vaara ja kipu. Suojeluskuntalainen soturi seisoi militarisoituneen isänmaan vartijana.

Mikäli Suomessa olisi vältytty vuoden 1918 sisällissodalta, olisiko suomalaisen miehen mieskuva muotoutunut erilaiseksi, millaiseksi se sitten muovattiin?

– Luulen, että sivistyneistö olisi kuitenkin päässyt pettymään työväenliikkeeseen jollain muulla tavalla. Esimerkiksi Norjassa oli vahva kommunistinen liike, mutta sisällissotaa siellä ei ollut. Ruotsissa suuntauduttiin sovittelevan sosiaalidemokratian suuntaisesti

Markkola arvioi, että hegemoninen vastakkainasettelu olisi jossain muodossa kärjistynyt politiikan kentällä. Olihan suomalainen työväenliike ennen kansalaissotaa jo hyvin itsetietoinen ja omaan asiaansa uskova.

– Yksikamarinen eduskunta antoi mahdollisuuden uudistuksiin. Kuningaskunta-ajatus liittyi oikeiston huoleen radikaalista kansasta. Perusideana oli, että kuninkaasta olisi saatu Suomeen tsaarin korvaava vahva hallitsija jolla olisi ollut tsaarin tavoin valta hajottaa eduskunta aina tarvittaessa.

Lammio ja Koskela

Markkolaan mukaan luutnantti Lammio sopii hyvin uuden julkishallinnon mannekiiniksi. Vänrikki Koskela ei siihen kaavaan mahdu, kun julkishallintoon on tullut kaiken maailman kontrollia.

– Kun luottamus katoaa organisaatiosta, kontrolli astuu luottamuksen tilalle.

Miksi sitten kontrolli julkishallinnollisissa organisaatioissa on mielestäsi lisääntynyt?

– Jos sen tietäisin, palauttaisin aikaisemman luottamuksen ilmapiirin. Tehokkuusvaatimukset muuttavat kaikki asiat rahalla mitattavaksi. Jonkin sortin maskuliinisuuden toteuttamista tässä management-ajattelussa varmaankin on.

Markkola muistuttaa kuitenkin, että mieheyttä arvioitaessa ei pidä sortua kliseisiin ennakko-oletuksiin. Ei pidä olettaa, että se on jotain annettua, vaan on tutkittava ja selvitettävä, pitävätkö oletukset paikkansa.

Markkolan mukaan sukupuolen näkökulmasta ei ole tutkittu pitkää linjaa mieheyden historian näkökulmasta.

Onko paternalistinen isäntävalta mielestäsi aidosti hävinnyt vai onko se vain verhoiltu nykyaikaan sopivaksi?

– Paternalismiin eli isäntävaltaan kuului huolenpito alustalaisista. Jos alustalainen menetti terveytensä, hänestä oli pidettävä huolta. Siinä mielessä patriarkaalisuus on kadonnut ja tilalle on tullut toisenlaiset vallankäytön muodot.

Markkola muistuttaa, että vuoden 1879 elinkeinovapauslaki vapautti työvoiman ja samalla vapautti myös isännät huolenpidosta alustalaisiaan kohtaan.

– Vuosikontrahtien tilalle tuli kahden viikon irtisanomisaika. Teollisuuspaikkakunnilla paternalismi jopa voimistui kansalaissodan jälkeen. Paikallisyhteisön ääni pelasti 1918 jälkeisiltä vankileireiltä monia, mutta se oli hyvin valikoivaa.

– Voisi sanoa, että vuoden 1918 sisällissota jatkui 1920–30-luvuilla suojeluskuntien kautta, jolloin työläismiehiä ahdettiin tietynlaiseen oikeistolaiseen muottiin. Haavat, jotka vuonna 1918 työläisyhteisöihin lyötiin, tuntuivat pitkään. Ruotsissa sen sijaan työväenliikkeen massiivinen vaikutus vaikutti demokratian kehittymiseen 1920-luvulta eteenpäin.

Tietämättömyydestä tehty hyve

Oliko suojeluskunta kotonaan asemansa menettäneen miehen homososiaalinen pakopaikka 1920–30-luvuilla?

– Homososiaalisuus toimi suojeluskunnissa miesten tehtävien määrittämisessä. Suojeluskunnissa miesten toiminta oli keskiössä, jossa naiset ja pojat tukivat miehiä ja tytöt tukivat poikia. Tämän päivän urheiluseuroissa tämä asetelma on kääntynyt hieman päälaelleen. Isät ja äidit tukevat urheilevia poikiaan ja tyttäriään. Eli isistä on tullut sotilaspoikia ja äideistä pikkulottia suhteessa urheileviin lapsiinsa.

Markkolan mukaan 1900-luvun alun työväenliike ja alkiolainen maalaisliitto huolehtivat jäsenistönsä ja kannattajiensa sivistämisestä ja valistamisesta. Tämän päivän perussuomalaiset tekevät tietämättömyydestä ja sivistymättömyydestä hyveen. Eli eivät tue jäsenistönsä ja kannattajien sivistyspyrkimyksiä.

– Tässä on suuri ero vuosisadan takaiseen tilanteeseen, mikä vallitsi työväenliikkeessä ja maalaisliitossa.

Markkola arvioi sukupuolten välisten kulttuuristen erojen muuttuvan hitaasti.

– Edelleen miehet näyttäisivät hakevan hyväksyntää etupäässä toisiltaan. Naiset puolestaan hakevat hyväksyntää miehiltä. Kuitenkin jo vuoden 1929 avioliittolaki perustui puolisoiden tasa-arvoiseen suhteeseen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään