Korkea koulutus ei suojaa työttömyydeltä tekniikan aloillakaan. Diplomi-insinöörien työttömyys on kivunnut jo viiden prosentin tietämiin. Se vastaa lamavuoden 1992 lukuja.
Pahimmillaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden insinöörien työttömyys oli vuonna 1993, jolloin työttöminä oli 6,3 prosenttia Tekniikan akateemisten TEKin jäsenistä.
Sama voi liiton mukaan olla edessä piakkoin, jollei uusia työpaikkoja synny.
Uusia työttömiä on tullut etenkin kone- ja energiatekniikan aloilta. Heidän työttömyytensä on kasvanut vuodessa 24 prosenttia. Sähkö- ja automaatiotekniikassa työttömien määrä kasvoi 19 prosenttia.
Ainoastaan tuotantotalouteen erikoistuneita diplomi-insinöörejä työttömyys ei ole päässyt kiusaamaan.
Idea ja läppäri eivät yksin riitä
Tekniikan akateemisten TEKin asiamies Juhani Nokela on huolestunut etenkin nuorten vastavalmistuneiden työllistymisestä.
– Prosessi- ja materiaalitekniikasta vastikään valmistuneiden työttömyys on kasvanut 55 prosentilla. Siihen kuuluu muun muassa kemianteollisuus ja paperiteollisuus. Kun rakennemuutoksen lisäksi on meneillään lama, kokonaisuus ei pelitä, Nokela toteaa.
– Monilla muilla aloilla, kuten ICT-sektorilla, voi syntyä startup -yrityksiä. Eihän siihen tarvita kuin idea, läppäri ja mikrolaina. Isoja teollisuuslaitoksia ei kuitenkaan pystytetä tuosta noin.
40 000 euron koulutus turhan panttina
Kaikkiaan työtä vailla oli syyskuussa noin 2 400 diplomi-insinööriä. Työttömiksi ovat joutuneet muita herkemmin 50-59-vuotiaat. Ikäluokan työttömyysaste oli 7,2 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa kaikista suomalaisista työikäisistä oli työttömänä 8,3 prosenttia.
Diplomi-insinöörin koulutus ei ole Suomen kallein, mutta kärkeen se kuuluu, sillä yliopistojen laitteet ovat kalliita. Tuoreimpia hintatietoja on vaikea saada, mutta vuoden 2012 TEKin selvityksen perusteella tutkinnon hinta on tänä päivänä noin 40 000 euroa, riippuen opiskeluajasta ja yliopistosta.
Nokela painottaa, ettei yhteiskunnalla voi olla varaa jättää näin kallista koulutusta hyödyntämättä.
– Iso osa prosessi- ja materiaalitekniikasta valmistuneista etsii muita töitä. DI-koulutus antaa prosessinhallinnan ja johtamiskoulutusta, jota pystyy hyödyntämään muuallakin esimerkiksi projektinjohtamistehtävissä.
Paperiteollisuudesta voi työllistyä esimerkiksi ICT-alalle projektinjohtajaksi.
Ainoita valopilkkuja ovat uudet biolaitokset, kuten Äänekosken biotuotetehdas. Laitos tuottaa sellun lisäksi mm. biosähköä ja puupolttoainetta.
– Tässä on odotettu, että paperiteollisuus alkaisi taas vetää. Biotalouden nousukaan ei ole odotettua, Nokela sanoo.
Erikoistumiskoulutus avuksi?
Koulutusmääriä muuttamalla työllisyyslukuja on vaikea korjata, sillä diplomi-insinöörin koulutus kestää 5-6,5 vuotta.
– Olisi parempi, että koulutusta voisi täydentää kohtuullisen pienellä vaivalla. Nyt korkeasti koulutetuille ei ole tarjolla uudelleenkoulutusohjelmia, joissa vanhaa koulutuspohjaa voisi hyödyntää, Nokela sanoo.
Eduskunnassa harkitaan paraikaa, olisivatko pienet erikoistumiskoulutukset ratkaisu korkeasti koulutettujen työttömyyteen. Esitys on tarkoitus käsitellä keväällä.
– Se vaatii kuitenkin korkeakouluilta halukkuutta järjestää näitä koulutuksia. Koulutus vastaisi puolen vuoden kokoaikaista opiskelua, jonka osa suorittaisi työn ohessa.
Erikoistumiskoulutus maksaisi opiskelijalle arviolta 3 600 euroa.
lehti 