KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”Utopioita, arvailua ja hataria teorioita”

Talouspoliittisessa keskusteluissa on ajauduttu liberalistisiin väitteisiin, jotka kumottiin jo 1930-luvulla, sanoo Heikki Patomäki.

Talouspoliittisessa keskusteluissa on ajauduttu liberalistisiin väitteisiin, jotka kumottiin jo 1930-luvulla, sanoo Heikki Patomäki. Kuva: Jussi Joentausta

Maailmanpolitiikan professori arvostelee suomalaista talouskeskustelua. Hänen mukaansa todellisuus on helpoin tapa nujertaa vallitseva talouspoliittinen kehys.

Pontus Purokuru
8.1.2015 14.40

Taloudessa toimivat ihmiset toteuttavat käytännössä jotakin taloutta koskevaa teoriaa, vaikka eivät olisi tästä tietoisia. Usein nuo teoriat ovat hataria eivätkä kestä todellisuutta, sanoo professori Heikki Patomäki.

Näiden teorioiden purkaminen ja korvaaminen on Patomäen uuden kirjan tehtävä. Suomen talouspolitiikan tulevaisuus -teoksensa julkaisutilaisuudessa puhunut professori kertasi tilanteen lakonisesti: Suomessa ei ole ollut talouskasvua seitsemään vuoteen. Työttömyys on korkealla. Investointeja ei juuri tehdä. Koko EU on deflaatiokierteen partaalla.

Patomäen tähtäimessä on erityisesti kaksi käsitettä: kestävyysvaje ja rakenneuudistus.

ILMOITUS
ILMOITUS

Itseään toteuttavia ennusteita

Kestävyysvajeeseen vedotaan, kun halutaan estää julkiset investoinnit ja oikeuttaa leikkaukset. Käsite perustuu oletukseen, että monista muuttujista riippuvaa tulevaisuutta voidaan ennustaa tarkasti taloustieteellisillä malleilla.

Patomäki sanoo, että pienetkin muutokset talouskasvuun tai työn tuottavuuteen saattavat kuitenkin muuttaa sen, millainen tilanne on vaikkapa vuonna 2030.

– Kestävyysvajekeskustelu on lähinnä arvailua, jolla yritetään kannustaa ihmisiä toimimaan tavalla, joka vastaa uusliberaalia agendaa.

Kun leikataan kestävyysvajeeseen vedoten, talous pysyy investointilamassa. Näin kestävyysvajeesta tulee itseään toteuttava ennuste.

Rakenneuudistuskeskustelua Patomäki moittii yli-ihanteellisista teoreettisista oletuksista, kuten budjettitasapainosta ja kannustinvaikuttimista. Talousutopioiden sijaan rakenneuudistuksia pitäisi Patomäen mukaan tehdä yhteiskunnallisten seurausten näkökulmasta: miten lisätä vapautta, demokratiaa, oikeudenmukaisuutta ja tehokkuutta työelämässä ja eri instituutioissa, kuten yliopistossa.

”Julkinen menonkäyttö laskee velkaa”

Patomäki ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä painivat julkaisutilaisuudessa julkisten investointien merkityksestä.

Julkisen menonkäytön ja velkaantumisen välillä on todellisuudessa käänteinen suhde, Patomäki katsoo. Mitä pitempään esimerkiksi Espanjassa on säästetty, sitä enemmän maan velkamäärä lisääntynyt, työttömyys räjähtänyt ja bruttokansantuote on laskenut.

– Neljä vuotta myöhemmin velan ja kansantuotteen suhde on kasvanut 60:stä sataan prosenttiin. Ei kovin hyvä tulos säästämällä.

– Julkisten investointien rooli talouskehityksessä on ratkaiseva. Sen kerroinvaikutus on kaikkein suurin eli se on lyhyellä tähtäimellä parasta elvytystä. Lisäksi sillä luodaan tulevaa tuotantokapasiteettia ja ohjataan Suomea tulevaisuuden maailmantalouden työnjakoon.

Patomäki ehdottaa kirjassaan viiden miljardin euron julkista investointiohjelmaa, joka tähtää työllisyyden ja talouskasvun nostamiseen ja demokratisoimiseen. Ohjelman pitäisi maksaa itsensä takaisin muutaman vuoden viiveellä.

Itsemääräämisen puolesta

Penttilän mukaan julkiset investoinnit korvaavat helposti yksityiset investoinnit, joiden varaan Suomen tulevaisuus pitäisi rakentaa.

Patomäki vastasi, että julkisilla investoinneilla ei ole tarkoitus syrjäyttää yksityisiä investointeja vaan pikemminkin piristää niitä.

– Säästäminen lisää valtion kuluja miljardeilla esimerkiksi työttömyyden lisääntymisen kautta, kun taas investoimalla julkisesti kasvatetaan sekä verotuloja että kansantuotetta.

Penttilä syytti Patomäkeä kaksoisstandardeista.

– Sä puhut hienosti yliopistopuolella vapauden puolesta ja siitä, että ihmiset voisivat olla itseohjautuvia. Ja sitten sä et halua tätä taloudelle. Taloudesta sä haluat itseohjautuvuuden pois ja julkisen vallan ohjaamaan.

Patomäki ei näe ristiriitaa.

– Ihmisten käytännöllistä tietoa ei voi millään kasata yhden keskussuunnittelijan harteille. On silti paljon tilaa harrastaa demokraattisten mekanismien kautta kollektiivista oman tulevaisuuden itsemääräämistä. Siihen kuuluu myös, että pystytään ohjaamaan taloudellista kasvua suuntaan, joka on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

Sonja Finér

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään