Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin viime viikolla julkistamien joulukuun alustavien inflaatiolukujen mukaan euroalue on deflaatiossa. Kuluttajahinnat laskivat euroalueella edellisen vuoden joulukuusta 0,2 prosenttia. Edellisen kerran vastaavassa tilanteessa oltiin vuonna 2009 keskellä globaalia finanssikriisiä.
Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan Raha ja talous -bloginmukaan euroalueen negatiivisessa inflaatiossa eli deflaatiossa ei ole mitään yllättävää:
”Euroalueen kriisin yksi keskeisimmistä syistä on ollut yksityisen investointikysynnän väheneminen vuoden 2010 jälkeen. Koska nimenomaan investointikysynnän kehityksellä on suora vaikutus kulutushyödykemarkkinoiden kehitykseen, on kroonistunut investointilama keskeinen tekijä euroalueen kysyntäinflaation hidastumiseen”, kirjoittaa Jussi Ahokas maanantaina.
Kulutusluottojen määrä romahti
Hän jatkaa, että kun euroalueella on vastattu investointilamaan julkista kulutusta ja julkisia tulonsiirtoja leikkaamalla sekä verotusta kiristämällä, julkisen talouden alijäämät eivät ole kompensoineet investointien vähenemistä. Lisäksi kulutusluottojen määrä supistui euroalueella vuoden 2010 jälkeen lähes 80 miljardilla eurolla. Velaksi tapahtunut kulutus on tasaisesti vähentynyt.
Kysyntälama on aiheuttanut työttömyyttä ja heikentänyt palkansaajien neuvotteluasemaa. Tällöin myös työvoimakustannusten kasvu on hidastunut euroalueella merkittävästi. Lisäksi raaka-aineiden hinnat olivat viime vuonna jyrkässä laskussa.
Investointihalukkuus jäässä
Näissä oloissa Ahokas uskoo deflaation jatkuvan pitkään.
”Mitä pidempään hintojen lasku talousalueella jatkuu, sitä epätodennäköisempää on se, että yksityinen investointi- ja kulutushalukkuus elpyvät ilman radikaalia finanssipolitiikan suunnanmuutosta. Kun reaalitaloudessa hinnat laskevat, yritykset suhtautuvat investointihankkeisiin erittäin nihkeästi. Deflaation seurauksena investointeihin otettujen lainojen reaaliarvo nimittäin jatkuvasti nousee, mikä pienentää yritysten pitkän aikavälin voittomahdollisuuksia.”
”Talouspolitiikalla lisää kysyntää”
”Jos myös kotitalouksien ostovoima työttömyyden lisääntymisen ja palkkojen nousun hidastumisen myötä edelleen supistuu, vähentävät kotitaloudet kulutustaan ja lykkäävät investointejaan. Mitä velkaantuneempia kotitaloudet ovat, sitä suurempia ongelmia deflaation myötä alenevista tuloista niille seuraa ja sitä suuremmat negatiiviset vaikutukset deflaatiolla on kulutukseen.”
Ahokas ei pidä euroalueen painumista deflaatioon yksittäisenä tapahtumana katastrofaalisena.
”Hintojen lasku on ennen kaikkea osoitus pitkään jatkuneesta yksityisen sektorin investointilamasta ja euroalueella tehdyistä talouspolitiikan virheistä. Katastrofaalista on, jos vielä tämänkään merkkipaalun saavuttaminen ei herätä euroalueen päätöksentekijöitä ymmärtämään eurokriisin perimmäistä luonnetta: eurokriisi on kysyntäkriisi, joka voidaan päättää ainoastaan kysyntää lisäävällä talouspolitiikalla.”