KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Länsimaiset arvot ja todellisuus

Tuula-Liina Varis
26.1.2015 17.34
Fediverse-instanssi:

Ensin tuli tyrmistys, sitten pelko, viha ja uho – ne tuntuivat yhdistävän koko Euroopan puolustamaan ”länsimaisia arvojamme”. Päivien päästä mediassa alkoi näkyä arvelevia puheenvuoroja. Miksi tämä terroriteko pariisilaista pilalehteä vastaan tehtiin? Mitä muslimien häpäiseväksi kokemalla kuvalla haettiin? Mitä tarkoitamme, kun julistamme: ”Je suis Charlie”? Mihin tämä molemminpuolinen viha ja aggressio johtaa?

Ei mihinkään hyvään, se on jo nähty. Muslimimaissa kansa osoittaa mieltään, länsimaissa maahanmuuttovastaiset rasistit saivat vettä myllyynsä.

Monia ahdistaa, minuakin. Ahdistustani ei vähentänyt, ennemminkin lisäsi Pariisin mielenosoitus, jonka keulilla marssivat käsikoukkua maailman valtaapitävät ja vilkuttelivat iloisesti katsojille. Heille tapahtumasta tuli propagandavoitto, vaikka juuri heidän pitäisi omissa maissaan olla terävimmän satiirin kohde. Hovinarrien ajoista asti satiiri on ollut nimenomaan vallan pilkkaa, muistutus siitä, että valtiaskin on vain ihminen.

Käytännössä suomalaisen lehdistön vapaus on mediatalojen vapautta. Suurimmat mediakonsernit ovat valtainstituutioita.

Mitä omien maittensa maahanmuuttopolitiikasta vastuussa olevat vallanpitäjät tekivät kansalaisten mielenosoituksen kärjessä? Mitä siellä teki Israelin sotaisa Netanjahu, mitä maahanmuuttajien asemaan kiristyksiä ajava Englannin Cameron? Mitä ne monet, jotka törkeästi rajoittavat sananvapautta omassa maassaan? Nostivat omaa häntäänsä, ja niin tuli taas todeksi Paavo Haavikon tuttu maksiimi: ”Parodia on käynyt mahdottomaksi. He tekevät sen itse.”

Kävin katsomassa Joensuun Kaupunginteatterin näytelmän Mä soitan veljille. Tunisialais-ruotsalaisen Jonas Hassen Khemirin näytelmä osui kuin nakutettuna nykyhetkeen. Tukholmassa räjähtää autopommi, ja nuori, pelästynyt Amor reagoi: ”Mä soitan veljille ja sanon: Nyt on tapahtunut jotain sairasta. Ootteko kuulleet? Mies. Auto. Kaks räjähdystä. Keskellä kaupunkia. Mä soitan veljille ja sanon: Nyt alkaa tapahtua. Olkaa valmiina.”

Amor on syytön, mutta hän tietää, että silmänräpäyksessä ”toiseus” on muodostunut ihmisten välille, että pelko ja epäilys ovat heränneet. Näytelmä ei ole raskas, se on herkkä ja hauska, dynaaminen ja railakas. Mutta se näyttää sen, mitä Pariisissa toisessa mittakaavassa on tapahtunut: aggressio, uho, pelko ja viha lisäävät aggressiota, uhoa, pelkoa ja vihaa, ja että näin rakennetaan yhteiskuntaa, jossa kontrolli kasvaa ja vapaudet käyvät yhä rajoitetummiksi.

Sananvapaus on ”länsimaisten arvojemme” peruselementti. Mutta mitä sananvapaus on, ja kenen hallussa se on? Mediassa sananvapaus käsitetään lähinnä lehdistön vapaudeksi, vaikka se on perustuslain takaama kansalaisvapaus. Sananvapaus onkin aika rajallinen myös demokraattisissa maissa. Kaikilla on oikeus mielipiteittensä ilmaisemiseen, mutta käytäntö on kuin USA:n perustuslaissa taattu oikeus onnellisuuden tavoitteluun. Oikeus on kaikilla, mutta mahdollisuus on vain harvoilla.

Markkinadiktatuurissa sananvapautta rajoittaa ennen kaikkea raha. Eikä sen tehokkain keino ole tukkia suita vaan korvat. Markkinahälyssä kuuluvat vain kovimmat äänet. Keiden ääniä ne ovat?

Kenen vapautta lehdistön vapaus on? Ei ”tuotannossa” toimiva journalisti kovin vapaa ole, ei varsinkaan silloin, kun hän teoriassa on vapaimmillaan eli free lance -toimittaja. Mediataloilla on hänen työhönsä diktaattorin oikeudet: ne ostavat, mitä haluavat, maksavat, mitä haluavat, vievät tekijänoikeudet ja käyttävät niitä, miten haluavat, muuttelevat juttujen sisältöä, miten haluavat ja myyvät niitä itse valitsemiinsa tarkoituksiin. Toimituksissakaan tuskin ollaan kovin vapaita, ainakaan näinä jatkuvien yt-neuvottelujen piinaamina aikoina. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Mediatalojen sananvapaustilanteesta ei mediassa juttuja levitellä, paitsi ammattiliiton lehdessä Journalistissa, mutta sitähän lukevat vain toiset toimittajat.

Käytännössä suomalaisen lehdistön vapaus on mediatalojen vapautta. Suurimmat mediakonsernit ovat valtainstituutioita. Mitä vaikutusvaltaisempi talo, sitä huonommin se sietää itseensä kohdistuvaa kritiikkiä edes yleisönosastossaan. Suomesta puuttuu avoin mediakeskustelu niin tiedotusvälineiden kesken kuin yleisön ja median kesken. Sekin on yksi osoitus sananvapauden rajallisuudesta.

Onhan kansalla kanavansa, tekstaripalstat ja netin mielipideviemärit, joiden kautta saa toitottaa mitä tahansa soopaa kenenkään häiriintymättä. Paitsi yhä kasvavan kiusattujen joukon, jolle tämä sananvapaus tuottaa sietämätöntä kärsimystä. Jossakin lehtijutussa muuten rinnastettiin nettikiusaaminen ja pilalehtien muslimipilkka. Miksi toinen on tuomittavaa, toinen edustaa kallisarvoista sananvapautta?

Ihmisten etninen erottelu on kaiken pahan alku ja juuri, luulisi, ettei ihmiskunta siihen Hitlerin järjestämien paholaisen pitojen jälkeen syyllistyisi. Mutta me erottelemme yhä, Suomessakin, hoemme ”erilaisuutta”, ja sen ”suvaitsemista”? Emme me ole erilaisia, me olemme aivan helkkarin samanlaisia. Ihmisellä ja apinallakin on geeneistä yhteisiä muutamaa prosenttia vaille sata, ihmiskunnan sisällä eroa on häviävän vähän. Se, mikä erottaa, on opittua.

Ilman geenien todistustakin samanlaisuuden tunnisti jo William Shakespeare sanoessaan Venetsian kauppiaan juutalaisen Shylockin suulla: ”Eikö juutalaisellakin ole silmät? Eikö juutalaisellakin ole kädet, elimet, jäsenet, aistimukset, tunteet? Eikö hän syö ruokaa siinä kuin kristitty, eivätkö aseet haavoita häntä yhtä lailla, sairaudet heikennä yhtä lailla, lääkkeet paranna yhtä lailla, eikö hän tarkene kesäisin ja palele yhtä lailla talvisin kuin kristitty? Jos meitä pistetään, emmekö vuoda verta? Jos meitä kutitetaan, emmekö naura? Jos meidät myrkytetään, emmekö kuole? Ja jos meille tehdään vääryyttä, emmekö sitä kosta? Jos olemme kaikessa samanlaisia, niin sitten siinäkin.” (suom. Tiina Ohimaa ja Alice Martin).

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
05

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset