Kuntien mielestä sote-lakiesityksen hallintomalli ei ole toimiva. Tämä käy ilmi Kuntaliiton tekemästä kyselystä.
Kuntien enemmistön mukaan malli aiheuttaa ongelmia kansanvallalle ja kuntien omistajaohjaukselle.
Lakiesityksessä sote-alueen kuntayhtymän ylin toimielin on aina yhtymävaltuusto, jonka kokoonpanossa on otettava huomioon jäsenkuntien poliittiset voimasuhteet.
Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta kunnasta on sitä mieltä, että ehdotettu hallintomalli ei ole kansanvallan näkökulmasta toimiva. Toimivana sitä pitää vain joka kymmenes kunta.
Kuntien omistajaohjauksen näkökulmasta vielä suurempi enemmistö (94 pros.) tyrmää hallintomallin.
Yhtymäkokoukselle kannatusta
Vastanneista kunnista kolme neljäsosaa pitää yhtymäkokousta parempana vaihtoehtona sote-alueen kuntayhtymän ylimmäksi toimielimeksi. Silloin kukin kunta valitsisi edustajansa erikseen kuhunkin yhtymäkokoukseen ja antaisi näille toimintaohjeet. Kansanvallan näkökulmasta 55 prosenttia vastaajista ei pidä tätäkään mallia toimivana.
Kuntien enemmistö kokee, että sote-alueen päätöksentekomalli ei turvaa kuntien vaikutusmahdollisuuksia. Kyselyn vastaajista 64 prosenttia arvioi vaikutusmahdollisuudet huonoiksi tai erittäin huonoiksi.
Kriittisimmin kuntien vaikutusmahdollisuuksiin suhtautuvat 10 000–20 000 asukkaat kunnat.
Kuntia huolestuttaa myös niiden vastuulle jäävien palveluiden järjestäminen ja sote-palvelujen yhteen sovittaminen.
Mahdoton aikataulu
Varsin monet kunnat ottivat kantaa myös uudistuksen aikatauluun, jota ei pidetä mahdollisena toteuttaa.
Lisäksi lakiesityksen kokonaisvaikutusten arviointia pidetään puutteellisena.
Osa vastaajista kyseenalaisti koko sote-alueen tarpeellisuuden.
Kuntaliitto lähetti joulukuussa 2014 sähköisen kyselyn kaikkien Manner-Suomen kuntien kirjaamoihin osoitettuna kunnan- tai kaupunginhallituksille. Vastauksia se sai 185 kunnasta, mikä vastaa 62 prosenttia Manner-Suomen kunnista.