Subjektiivinen päivähoito-oikeus pelastui täpärästi hallituksen haudattua esityksensä päivähoidon rajoittamisesta. Samalla kariutui kotihoidontuen uudistus.
Stubbin hallituksen tavoitteena oli poistaa oikeus lasten täysipäiväiseen hoitoon perheiltä, joissa toinen vanhemmista on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla. Päivähoidon rajaaminen olisi murentanut subjektiivista päivähoitoa ja avannut tietä tuleville leikkauksille.
Päivähoidolla on tärkeä rooli varhaiskasvatuksessa. Lapsella on oikeus oppia, sosiaalistua ja kokea kuuluvansa perheen lisäksi muuhunkin yhteisöön. Lapselle päivähoitopaikka on tärkeä paikka. He saavat kavereita ja oppivat selviytymään porukassa. Monet lapset jatkavat sieltä yhtä matkaa eskariin ja peruskouluun.
Subjektiivisen päivähoidon rajoittamisella olisi perhepolitiikan ja tasa-arvon kannalta vahingollisia seurauksia.
Edellinen keskustavetoinen hallitus yritti poistaa niin sanotun nollamaksuluokan, jolloin olisi poistunut vähävaraisilta perheiltä maksuton päivähoito. Moni vähävarainen perhe olisi joutunut ottamaan lapsensa pois päivähoidosta. Tämä oli yksi yritys murentaa subjektiivista päivähoito-oi-keutta.
Valtaosa kansalaisista kannatti tuolloin nollamaksuluokan säilyttämistä. Tämän taistelun voittivat kansalaiset. Vastustus oli niin kovaa, että hallituksen oli pakko taipua.
Vuosien mittaan päivähoidon rajoittamista on vaadittu vedoten kuntien heikkoon talouteen. Onneksi on löytynyt tarpeeksi kannatusta subjektiivisen päivähoidon säilyttämiselle. Kiitos kuuluu myös aktiivisille kansalaisille.
Kunnat ovatkin omatoimisesti yrittäneet rajoittaa lasten oikeutta päivähoitoon. Kuntalisillä vanhempia – käytännössä äitejä – on kannustettu hoitamaan lapsiaan kotona.
Monissa kunnissa on vedottu vanhempiin, jotta nämä itse rajoittaisivat lasten päivähoitoa. Monet vanhemmat ovat kokeneet vetoomukset painostaviksi ja syyllistäviksi. Kunnissa on kehitetty myös vaihtoehtoja päivähoidolle. Vaihtoehtojen tarjoaminen on tervetullutta, jos valinta on vanhemmille vapaaehtoinen.
Subjektiivisen päivähoidon rajoittamisella olisi perhepolitiikan ja tasa-arvon kannalta vahingollisia seurauksia. Päivähoito helpottaa pienten lasten äitien työssäkäyntiä ja vanhemmuuden jakamista arjessa. Valitettavasti äitejä on yritetty myös syyllistää työssäkäynnistä.
Seuraavan hallituksen on syytä pitää näppinsä irti subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei tule asettaa vastakkain kotihoidontuen kanssa. Suomessa hoidetaan alle 3-vuotiaita lapsia kotona jo nykyisin huomattavasti useammin kuin monessa muussa Euroopan maassa.
Perhevapaita on uudistettava tukemaan molempien vanhempien vanhemmuutta. Vanhemmuuden jakaminen on tärkeää työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
