Lainsäädännön näkökulmasta työntekijät työskentelevät koko työuransa diktaattorien armoilla. Työnantaja päättää töiden järjestelystä, aikatauluista, työvauhdista, vuosilomista, pekkasvapaista, palkankorotuksista ja työpaikan yleisestä ilmapiiristä halutessaan täysin yksin.
Työnantajan työnjohto-oikeus on Suomessa laaja ja sen puitteissa ihmiskohtaloita voidaan järjestää hyvin tai huonosti johtajien sivistyksen tasosta riippuen. Työnantajalla on lisäksi puolellaan tulkintaetuoikeus, joka tarkoittaa sitä, että työntekijän on noudatettava työnantajan tulkintaa työsuhteen ehdoista siihen saakka kunnes tuomioistuin toteaa työnantajan tulkinnan vääräksi.
Työntekijä on siis muualla lainsäädännössä vallitsevan oikeusvaltioperiaatteen vastaisesti syyllinen kunnes toisin todistetaan. Velvollinen noudattamaan työnantajan hulluimpiakin päähänpinttymiä. Työelämän yhteispeli on pelkän hyvän tahdon varassa, kun toisella työelämässä pääasiallista valtaa käyttävällä osapuolella on työnjohto-oikeuden ja tulkintaetuoikeuden kaltaisia oikeuksia ja toisella osapuolella ei ole juuri mitään oikeuksia.
Työntekijä on syyllinen kunnes toisin todistetaan.
Työntekijöiden lakko-oikeudesta kiistellään jatkuvasti ja se on sentään työntekijöiden ainoa keino rajoittaa työnantajien diktatorista mielivaltaa työpaikoilla. Lakko-oikeus ei kuulu menneisyyteen, sinne kuuluvat Aurinkokuninkaat, Suuret johtajat ja muut valistuneen itsevaltiuden esikuvat. Työelämä tarvitsee rakenteisiinsa lisää demokratiaa, jotta se voi toimia kunnolla.
Helsingin hovioikeus piti AKT:n entisen puheenjohtaja Timo Rädyn Helsingin käräjäoikeudesta saaman tuomion ennallaan. Tuomio tuli kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja yhdestä pahoinpitelystä. Näistä rikoksista Rädylle tuomittiin yhteensä 80 päiväsakkoa.
Uutta Rädyn tuomiossa oli se, että hänen vuosikausia jatkunut alaisiinsa kohdistama henkinen väkivalta katsottiin pahoinpitelyksi, eikä hän voinut piiloutua työnantajan direktio-oikeuden taakse. Tämä on merkittävä oikeudellisen linjan muutos, koska se tarkoittaa sitä, että yhteiskunta ei enää hyväksy luolamiesten perkelejohtamista.
Rädyn kaltaisia raivoavia pomoja, joille ei sovellu minkäänlainen valta, löytyy lähes jokaiselta suuremmalta työpaikalta. Toivottavasti myös he joutuvat jatkossa vastaamaan rikoksistaan pahoinpitelyinä. Työnjohtokulttuurin muutos inhimilliseen suuntaan voi olla se keskeinen tekijä, jolla suomalaisen työelämän kilpailukykyä parannetaan tulevaisuudessa.
Työturvallisuusrikokset ovat valitettavan yleisiä, ja niistä harvoin koituu työnantajille minkäänlaista todellista rangaistusta, koska niiden rangaistusasteikko on rikoslain lievimmästä päästä. Tämä tosin heijastelee rikoslain pitkää perinnettä, jossa aatelisrikoksille luetaan lievimmät tuomiot.
Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja.
uutiskirje 
