Hallituksen esitys viittomakielilaiksi etenee tällä viikolla sivistysvaliokuntaan ja perustuslakivaliokuntaan. Esitys perustuu Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, jonka Suomi on luvannut ratifioida.
Esityksessä kuurot rinnastetaan kulttuuri- ja kieliryhmänä muun muassa romaneihin ja saamelaisiin.
Kuurojen Liitto ei ole tyytyväinen lakiesitykseen, koska siitä puuttuu valvontamekanismi.
Liiton mukaan viittomakielisten tulisi saada oma neuvottelukuntansa, kuten romaneiden Romaniasioiden neuvottelukunta tai saamelaisten kielineuvosto.
Toukokuussa perustetun eduskunnan vapaaehtoisen Viittomakielten verkoston puheenjohtaja Mikaela Nylander (RKP) kertoo, että ehdotusta viittomakielilaiksi on vaikeaa viedä eteenpäin, koska hallitus ei ole tehnyt kartoitusta lain täytäntöönpanoa seuraavista kustannuksista.
Nylander toteaa UP-uutispalvelulle, että hallitus on myöntänyt 250 000 euroa suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkien koulutuksen suunnitteluun. Suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkeja ei ole koulutettu sitten vuoden 1993.
– Pyrimme saamaan hyvät kirjaukset seuraavaan hallitusohjelmaan, että työtä viittomakielten hyväksi jatkettaisiin myös ensi hallituskaudella, Nylander summaa.