Vaalien alla julkisuudessa on aina joku teema, jonka perässä kaikki juoksevat. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ekonomistien innoittamana puhuttiin ”jakovarasta”. Puolueilta kysyttiin arvioita tulevan vaalikauden ”jakovaran” suuruudesta. Suomen BKT romahti 2009 yli 8 prosenttia ja siihen suli ”jakovara”.
Viime eduskuntavaalien hokema oli ”kynnyskysymys”. Kun puolueet esittelivät omia linjauksiaan ja tavoitteitaan, suurin piirtein ainoa kysymys kaikkeen oli, onko tämä teidän ”kynnyskysymys” hallitukseen menolle.
Tällä kertaa monet 2007 ”jakovarasta” puhuneet ekonomistit puhuvat ”leikkauslistoista”.
Julkisesta keskustelusta saa helposti sellaisen kuvan, että valtiontalouden hoidossa on aina vain yksi vaihtoehto. Aivan kuin talouspolitiikka ei kuuluisi enää ollenkaan politiikan alueeseen.
Tätä kuvastaa viime sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla Alexander Stubbin lausunnot. Stubbin mielestä kaikilla puolueilla pitäisi olla samanlainen tilannekuva taloustilanteesta ja vaadituista sopeutustoimista.
Pääministeri Stubb on antanut aikaisemminkin samanlaisia lausuntoja. Olen miettinyt monesti, kuvitteleeko hän oikeasti naiivisti, ettei talouspolitiikka ole politiikkaa. Tästä tuskin on kuitenkaan kysymys. Kysymys on mielikuvia luomalla oman poliittisen agendan ajamisesta.
Tosiasiassa nyt tarvitaan vaihtoehtoista talouspolitiikkaa. Seitsemän vuotta Euroopassa on yritetty nostaa taloutta leikkaamalla. Tuloksena on ollut kasvanut työttömyys, heikentyneet palvelut ja talouden hyytyminen. Samaan aikaan valtioiden velkasuhteet ovat vain kasvaneet.
Leikkausten sijaan on panostettava elvytykseen, jolla saadaan työttömyys laskuun ja talous kestävään kasvuun. Tarvitaan lainsäädäntöä, jolla tukitaan hyvinvointivaltion perustuksia nakertava verovuoto veroparatiiseihin.
Vasemmisto nostaa vaalikeskusteluihin talouspolitiikan suuren linjan.
Suurimmat puolueet ovat vaatineet leikkauslistoja. Kokoomuksen Stubb on puhunut jopa 5 miljardin leikkauksista, keskustan Juha Sipilä 2,3 miljardin leikkauksista. Toistaiseksi puolueet eivät ole kuitenkaan julkistaneet leikkauslistojaan. Se on linjattu, ettei koulutuksesta saa leikata ja armeijalle pitää antaa lisää rahaa.
Mitä jää jäljelle? Tällaiset esitykset merkitsevät rajuja leikkauksia sosiaaliturvaan ja sosiaali- sekä terveyspalveluihin. Suuret puolueet ovatkin väläytelleet ainakin rivien välistä indeksien jäädyttämisestä seuraavaksi neljäksi vuodeksi kokonaan. Tällä viikolla kokoomuksen Ben Zyskowicz esitti tätä suoraan.
Indeksien jäädyttäminen on pienituloisten työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden perusturvasta leikkaamista. Kun asumisen, ruuan, lääkkeiden ja vaatteiden hinnat nousevat, ei sitä hyvitetä mitenkään pienituloisille. Tämä merkitsee köyhyyden lisääntymistä.
Suomi on jo saanut huomautuksen Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta perusturvan liian alhaisesta tasosta. Ja nyt perusturvan varassa eläviltä halutaan leikata vielä lisää.
Tämä ei Vasemmistolle käy.
Kirjoittaja on Vasemmiston puheenjohtaja.
uutiskirje 
