Faktaa:
Näkövammaisia arvioidaan olevan kaikkiaan 80 000, joista 10 000 on järjestäytynyt Näkövammaisten keskusliiton jäsenjärjestöihin.
Kuuloliiton paikallisyhdistyksissä on noin 16 500 jäsentä.
Invalidiliiton jäsenjärjestöissä on noin 32 000 henkilöjäsentä.
Kotiäänestys ja ennakkoäänestys posteissa ja virastoissa onnistuvat esteettömästi vammaisten etujärjestöjen mukaan.
– Sen sijaan esimerkiksi vanhoihin kouluihin järjestetty äänestys ei aina ole esteetön, Invalidiliiton järjestöpäällikkö Anssi Kemppi toteaa.
Kemppi kertoo varsinaisten äänestyspaikkojenkin olevan pääsääntöisesti esteettömiä, mutta poikkeuksiakin on.
Tiukan paikan tullen liikunta- tai aistirajoitteinen äänestäjä voi tilata kotiäänestyksen kotikuntansa keskusvaalilautakunnalta huhtikuun 7. päivään mennessä.
– Kenenkään ääni ei jää rajoitteiden takia antamatta, Kemppi korostaa.
Huonoja nettisivuja
Näkövammaisten keskusliiton esteellisyystutkimuksen mukaan yhdenkään puolueen nettisivut eivät olleet esteettömiä. Kahden puolueen nettisivujen toteutus todettiin näkövammaisten kannalta heikoiksi, viisi kahdeksasta sai arvosanan hyvä, yksi luokiteltiin keskinkertaiseksi. Paras arvosana oli erinomainen, johon ei ylletty.
– Muutamilla nettisivuilla ei ole mahdollista navigoida näppäinkomennoilla. Sokea ei pysty näkemään hiiren kursoria, tiedonsaantijohtaja Teuvo Heikkonen Näkövammaisten keskusliitosta toteaa.
Myös linkit oli jätetty nimeämättä, joten puhesyntetisaattori ei osaa kertoa, minne linkki vie. Sivuille ladatut videot käynnistyivät automaattisesti, eikä niitä saanut pysäytettyä näppäimillä. Liikkuvat bannerit tuottivat myös ongelmia.
– Yhteystietoja ei ollut helppo löytää ja lomakkeet olivat hankalasti toteutettuja, Heikkonen lisää.
Näkövammaiset voivat tilata ehdokasluettelot äänitteenä, pistekirjoituksena ja tietokoneelle muodossa, jota puhesyntetisaattori lukee.
– Äänestystilanteessa näkövammainen voi valita itselleen henkilökohtaisen avustajan tai pyytää vaalihuoneen avustajaa apuun, Heikkonen kertoo.
Teksti-TV auttaa huonokuuloista
Kuuloliiton erityisasiantuntija Sami Virtanen kertoo kuulovammaisten saavan vaalitietoa verkkouutisista ja televisiosta.
– TV-uutiset on tekstitetty, toisin kuin verkkosivujen kuvalähetykset, Virtanen toteaa.
Useimmat vaalihuoneet ovat kuulemista vaikeuttavissa kaikuvissa liikunta- ja juhlasaleissa. Myös toimitsijoiden vuorovaikutuksella on väliä: selkeä artikulaatio ja suora kontakti huonokuuloiseen helpottaa vuorovaikutusta.
Aistivammaisten palvelut vielä vaillinaiset
Virtasen mukaan kuntapäättäjät eivät tiedä tarpeeksi kuulovammaisten tarpeista.
– Heillä on kuitenkin tilaajina ratkaiseva rooli asiointipaikkojen esteettömyyttä toteutettaessa, hän sanoo.
Invalidiliiton Kemppi on pääosin tyytyväinen julkisten tilojen esteettömyyteen, vaikka parannettavaa onkin.
– Olisi mukavaa, jos sokean ei tarvitsisi uskoutua kenellekään äänestäessään, vaan äänestys voitaisiin tehdä sähköisesti, Näkövammaisten keskusliiton Heikkonen toivoo.
Hän uskoo, että Euroopan unionin julkisen sektorin verkkosivujen esteettömyyttä koskeva direktiivi toisi sähköiseen asiointiin helpotuksen. Direktiivin mukaan viranomaisten palvelut pitää olla kaikkien saavutettavissa.
Faktaa:
Näkövammaisia arvioidaan olevan kaikkiaan 80 000, joista 10 000 on järjestäytynyt Näkövammaisten keskusliiton jäsenjärjestöihin.
Kuuloliiton paikallisyhdistyksissä on noin 16 500 jäsentä.
Invalidiliiton jäsenjärjestöissä on noin 32 000 henkilöjäsentä.