Saasteista uhkaa tulla maailman vakavin terveysongelma, ellei niiden ehkäisyyn ja puhdistamiseen saada lisää puhtia, asiantuntijat varoittavat.
Ilman, veden ja maaperän epäpuhtaudet tappavat lähes yhdeksän miljoonaa ihmistä vuodessa ja aiheuttavat terveysongelmia 200 miljoonalle. Aidsiin kuoli vuonna 2013 noin 1,5 miljoonaa ihmistä ja malariaan 600 000.
Ihmisen valmistamia kemiallisia yhdisteitä on rekisteröity vähintään 143 000, ja valtaosan terveysvaikutukset ovat tutkimatta. Terveydelle haitallista jätettä tuotetaan maapallolla 400 000 tonnia vuodessa, kertoo Julian Cribbin kirja Poisoned Planet.
Cribbin mukaan vastasatanut lumi Mount Everestin huipulla on liian myrkyllistä ihmisen juotavaksi ja vastasyntyneiden vauvojen elimistöstä on löydetty 212:ta eri kemikaalia.
Saasteet ja kehitys
Saastumisella on suora yhteys kehitykseen, osoittavat Kiinan ja Intian esimerkit. Nyt kun YK valmistelee uusia kestävän kehityksen tavoitteita, myrkkyjen globaaleja vaikutuksia ei voida sivuuttaa, sanoo ympäristökysymyksiin perehtynyt uruguaylainen diplomaatti Fernando Lugris.
– Puhtaaseen teknologiaan perustuva talouskehitys on avain kehitykseen ja yleisen terveyden kohenemiseen on, hän vakuuttaa.
Kuluvan vuoden lopussa umpeutuvat YK:n vuosituhannen kehitystavoitteet tähtäävät olojen kohentamiseen köyhissä maissa. Niiden tilalle tulevat kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia maita ja ulottuvat vuoteen 2030.
Listalla on edelleen köyhyyden, nälän ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä terveydenhuollon ja koulutuksen parantaminen. Mukaan mahtuu myös saasteiden aiheuttamien terveysongelmien suitsiminen.
Mittareita hiotaan
Pure Earth -järjestö auttaa myrkyttyneen maaperän puhdistamista kehitysmaissa. Järjestön johtaja Richard Fuller kiittelee saasteiden huomioimista YK-tavoitteissa, mutta näkee vaikeuksia tulosten mittaamisessa.
Nykyisin mitataan vain kaupunkien ilmansaasteita, mutta vesi, maaperä ja sisäilma jäävät tutkimatta, hän sanoo.
Asia voidaan vielä korjata, sillä YK:n yleiskokouksen on määrä hyväksyä kestävän kehityksen tavoitteet vasta syyskuun lopulla.
Saasteiden terveysvaikutuksiin erikoistunut kattojärjestö GAHP ehdottaa tarkempia mittareita, joiden pohjana olisi sama menetelmä kuin maailmanlaajuista tautitaakkaa arvioitaessa.
Terveet elinvuodet
Maailman terveysjärjestön WHO:n tuella kehitetty daly-menetelmä (Disability Adjusted Life Year) mittaa sairaudesta tai saasteista aiheutuvia haittapainotettuja elinvuosia.
Yksi daly vastaa yhtä menetettyä tervettä elinvuotta. Menetelmä soveltuu vaikkapa silakansyönnin terveyshaittojen ja -hyötyjen mittaamiseen.
Fullerin mukaan menetelmä on käyttökelpoinen, kunhan mukaan otetaan myös maaperän saasteet.
GAHP ehdottaa vuoden 2012 kuolleisuus- ja sairastuvuuslukuja pohjaksi, johon saasteiden vähenemisen vaikutuksia aletaan verrata.
– Saasteet vaikuttavat kaikkiin ja kaikkeen, mutta tietoisuus niistä on vähäistä. Nyt on oikea hetki kiinnittää huomiota asiaan, Lugris patistaa.
uutiskirje 