Kollajan tekoallashanke on nostanut keskusteluun koskiensuojelulain avaamisen.
Puolueista vasemmistoliiton lisäksi ainoastaan SDP ja vihreät ovat sitoutuneet säilyttämään koskiensuojelulain. Laki suojaa Suomen viimeiset vapaana virtaavat kosket vesivoimarakentamiselta.
Kokoomus avaisi lain, kun taas muut puolueet empivät kantaansa. Tiedot käyvät ilmi WWF:n tekemästä kyselystä.
– Tarve viimeisten koskiemme suojeluun ei ole vähentynyt. Päinvastoin, esimerkiksi monen virtavesistä riippuvaisen kalalajin uhanalaisuusstatus on edelleen heikentynyt. Siksi ehdotukset koskiensuojelulain avaamisesta ovat pöyristyttäviä, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska.
Suomen kosket valjastettiin pääosin sotien jälkeen vesivoiman tuotantoon. Valtavia metsä- ja suoalueita hukutettiin tekoaltaiden alle. 1970-luvulle tultaessa suurten jokien monimuotoisuus oli tuhottu.
Virtavesiluonnon rippeiden turvaksi säädettiin vuonna 1987 koskiensuojelulaki, jonka purkamiseen on nyt ilmennyt halukkuutta.
Ei perusteita
vesivoiman rakentamiselle
Vesivoiman lisärakentamisella ei nykypäivänä ole enää vastaavia elinkeino- tai talouspoliittisia perusteita kuin 70 vuotta sitten. Lisäksi se veisi pohjan nousevien ja kestävämpien elinkeinojen, kuten kalastusmatkailun, kehittämiseltä, Ovaska sanoo.
WWF kysyi puolueilta tukevatko ne koskiensuojelulain säilyttämistä nykymuodossaan. Ainoastaan SDP, vasemmistoliitto ja vihreät vastasivat selkeästi kyllä.
– On hienoa, että näissä puolueissa ymmärretään vapaana virtaavien jokien ja kuohuvien koskien merkitys luonnolle ja ihmisille, Ovaska sanoo.
– Virtavesiin liittyvät kysymykset eivät myöskään ole paikallisia, sillä ne koskevat jokien laajojen vaikutusalueiden myötä käytännössä kaikkia maamme asukkaita, hän muistuttaa.
Puolueista kokoomus ilmoitti WWF:n kyselyssä, ettei se sitoudu koskiensuojelulain säilyttämiseen. Kokoomuksen linjan mukaan vesivoimalla voidaan tuottaa päästötöntä energiaa.
– Tulee muistaa, että vaikka vesi on uusiutuvaa, niin tuhotut ekosysteemit ja niistä riippuvaiset eliöt eivät ole. Lisäksi vesivoiman päästöttömyyskin on kyseenalaista, sillä tekoaltaat voivat tuottaa huomattavia metaanipäästöjä, Ovaska sanoo.
Keskusta, RKP, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät ottaneet kyselyssä selkeää kantaa koskiensuojelulain tulevaisuuteen.
– Puolueiden sisältä löytyy kuitenkin näkemyseroja. Maakuntalehdissä on uutisoitu, että puoluerajat ylittävän kannanoton koskiensuojelun puolesta on allekirjoittanut jo 31 ehdokasta.
Kansalaiset kannattavat
virtavesien suojelua
Koskiensuojelulain avaaminen on kulminoitunut keskusteluun Kollajan tekoaltaasta. Kyseessä on Pohjolan Voiman Pudasjärvelle kaavailema nykylainsäädännön vastainen hanke, jolla olisi valtavat ympäristövaikutukset.
– Koskiensuojelulain avaaminen Kollajan takia olisi katastrofi. Pian muitakin yrityksiä olisi jonoksi asti hakemassa lupaa uusille vesivoimahankkeille, Matti Ovaska sanoo.
Viime aikoina on käynyt kuitenkin ilmi, ettei Kollajalla ole kansan tukea.
Alkuvuodesta neljän paikallislehden nettisivuilla kysyttiin kansalaisten kantaa hankkeeseen. Ääniä annettiin yli 60 000 kappaletta ja tulos oli selvä: tekoaltaan rakentamista vastusti 62 prosenttia vastanneista.
WWF:n viime vuonna tilaaman puolueettoman markkinatutkimuksen tulokset olivat samansuuntaiset.
WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhusen mielestä on sääli, että voimavaroja joudutaan yhä suuntaamaan taisteluun koskiensuojelulaista.
– Se vie huomion myös siltä, että virtavesiä tulisi lisärakentamisen sijaan ennallistaa: purkaa turhia patoja ja rakentaa vihdoin kalatiet, joita on odotettu yli puoli vuosisata.