KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kaupungistuminen kiihtyy, poliitikot jälkijunassa

– Asuntoja pitää kaavoittaa eri ratojen varteen ja asemille, sanoo SAK:n elinkeinopoliittinen asiamies Sauli Hievanen.

– Asuntoja pitää kaavoittaa eri ratojen varteen ja asemille, sanoo SAK:n elinkeinopoliittinen asiamies Sauli Hievanen. Kuva: Jarno Mela

Suomessa on menossa historiallisen nopea kaupungistumisvaihe. Vuoteen 2030 mennessä yli puoli miljoonaa ihmistä on muuttanut kaupunkeihin.

Jouko Joentausta
6.4.2015 10.03
ILMOITUS
ILMOITUS

Rakentamiseen vauhtia

Sanktioita niille kunnille, jotka eivät ylläpidä viiden vuoden tonttivarantoa.

Liikenneinvestointien vastapainoksi kunnille asuntojen rakentamisvelvoite.

Valitusoikeus kaavoista ja rakennusluvista rajattava vain osallisiin.

Kaavavalituksiin kohtuullinen hallintomaksu, joka palautetaan, jos valitus hyväksytään.

Tiukemmat määräajat valitusten ja muistutusten käsittelyyn.

Kaupungistuminen on suomalaisessa elinkeinopolitiikassa iso asia, johon ei ole oikein kunnolla havahduttu.

– Nyt on poliitikoilla vaikuttamisen paikka, sanoo SAK:n elinkeinopoliittinen asiamies Sauli Hievanen. Hänen mielestään asunto- ja liikennepolitiikan on kuljettava tässä murroksessa rinnakkain. Muuten mennään metsään.

Hievanen lataa lukuja pöytään. Esimerkiksi Helsingin asukasluku kasvoi viime vuonna 8 000 ihmisellä ja koko pääkaupunkiseutu noin 18 000:lla. Jos meno jatkuu samana, reilun kymmenen vuoden sisällä Helsinkiin tulee noin Lahden kaupungin verran ihmisiä.

– Nyt tarvitaan kaupunki- ja asuntopolitiikkaa perinteisen aluepolitiikan sijaan. Käytännössä seuraavan 15 vuoden aikana maassa pitää rakentaa asunnot noin 600 000 ihmiselle eli edessä on noin sadan miljardin euron rakennushankkeet pelkästään asuntoihin.

Ihmiset muuttavat itse

Kyse on Hievasen mukaan yhteiskunnan rajallisten resurssien oikeasta kohdentamisesta eli pyritäänkö muuttoliikettä hidastamaan vai ottamaan se haltuun.

– Ei ihmisiä kukaan roudaa maalta kaupunkeihin, kuten keskusta väittää.

– Ihmiset muuttavat ihan itse, koska työpaikat syntyvät kaupungeissa, innovaatiot ja tuottavuus lisääntyvät kaupungeissa. Siellä on paremmat palkat ja enemmän työmahdollisuuksia. Siksi tarvitaan ihan uudenlaista politiikkaa. Pelkällä asuntopolitiikalla tätä ei ratkaista.

Työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa pääkaupunkiseudulla eikä monella muullakaan kehittyvällä kaupunkialueella.

– Esimerkiksi Tampereesta on muotoutumassa toinen iso metropolialue. Se on kasvanut jo niin isoksi, että yritykset alkavat sijoittua sinne.

Joidenkin arvioiden mukaan 20 vuoden sisällä Suomen työpaikoista 80 prosenttia keskittyy Turun, Tampereen ja Lahden alueelle. Oulu säilyy Pohjois-Suomen pääkaupunkina. Kuopiosta tulee Savon keskus ja Joensuu säilyttää asemansa. Vaasa ja Jyväskylä ovat alueidensa keskuksia.

Riisipelloilta pilvenpiirtäjiin

Kaupungistuminen pitäisi Hievasen mukaan ottaa ikään kuin annettuna, koska näin on tapahtunut kaikkialla.

– Muutama vuosi sitten ihmiskunnan enemmistö käänsi katseensa riisipelloilta pilvenpiirtäjiin. Maapallon enemmistö asuu kaupungeissa. Suomen kaupungistumisaste on ollut matala verrattuna muihin läntisiin maihin, noin 70 prosenttia, mutta se nousee.

Hievanen pitää tätä varsinaisena Suomen isona rakennemuutoksena, joka hieman yllättäenkin nyt painaa päälle.

– Tähän myös pystytään julkisen vallan toimin vaikuttamaan toisin kuin teollisuuden rakennemuutokseen, joka tapahtuu yritystaloudessa. Kaupungistuminen pystytään ottamaan haltuun.

Rakentamista ratojen varsille

Kun reilut puoli miljoonaa ihmistä Suomessa muuttaa kaupunkeihin, lähemmäs 90 prosenttia heistä tulee Turun, Tampereen ja Helsingin alueelle.

Tällä alueella liikenne- ja asuntopolitiikkaa pitää kytkeä yhteen. Ne ovat olleet pitkään erillään toisistaan.

– Tällä hallituskaudella ne kytkettiin Helsingin seudulla yhteen, kun päätettiin länsi-metron jatkamisesta ja tehtiin esisopimus pisara-radasta. Valtio lupasi parantaa alueiden vetovoimaa ja saavutettavuutta. Vastapainoksi kuntien tehtäväksi jäi kaavoittaa ratojen varteen lisää maata asuntotuotantoon.

Liikennehankkeet työllistävät, mutta länsi-metrokaan ei itsessään ole kannattava. Kun koko hankkeeseen lisätään syntyvät uudet kodit tuhansille ihmiselle järkevään yhdyskuntarakenteeseen ratojen ympärille, yhtäkkiä tällaiset hankkeet ovatkin erittäin kannattavia.

Tutkimusten mukaan Tukholman metron, kehäradan ja länsi-metron vaikutus on sellainen, että yhtä sijoitettua ratamiljoonaa kohden käynnistyy 34 asunnon rakentaminen.

Yhteiskunta saa yksin asuntorakentamisen verotuloina sijoitetun ratamiljoonan kolminkertaisena takaisin.

– Se on idioottivarma kasvupanostus, jolla parannetaan työvoiman liikkuvuutta, ratkaistaan asuntopula, vähennetään päästöjä ja kiihdytetään talouskasvua

– Liikenneinvestoinneilla saadaan aikaan muuta rakentamista eli asuntoja niitä kaipaaville ihmisille.

– Joku Seinäjoen ohitustie ei tuota mitään, ihmiset pääsevät vain nopeammin kaupungin ohi. Tavaraliikenteen kannalta se tosin voi olla hyväkin ratkaisu, mutta jos katsotaan samalla myös elvyttämistoimia, silloin pitää etsiä sellaisia kohteita, jotka tuovat kaikkein suurimman hyödyn.

Pakotteita kunnille

Pääkaupunkiseudun asumiskalleus johtuu Hievasen mukaan siitä, että kunnat eivät kaavoita riittävästi maata.

Kunnilla pitäisi olla vähintään viiden vuoden kaavavaranto asuntotuotantoon.

– Kuntia pitää voida sanktioida, jos ne eivät tätä toteuta.

– Kuulostaa tylyltä, mutta alikaavoittamisen yhteiskunnallinen hinta on niin kova, että kuntia on pakko alkaa jotenkin kannustaa käyttämään vahvoja maapolitiikan välineitään. Tonttimaata on voitava tarvittaessa vaikka pakkolunastaa yhteiseen käyttöön – eli sosialisoida. Kaavoitukseen on saatava vauhtia.

Kunnilla on kaavoitusmonopoli. Siksi valtiolla pitää Hievasen mukaan olla joku ote, jolla se pystyy ohjaamaan kehitystä. Isoja infrainvestointeja tehtäessä kunnilta onkin vaadittava vastapainoksi kaavoitusta.

Asuntoja on Hievasen mielestä kaavoitettava nimenomaan järkevään yhdyskuntarakenteeseen. Sillä on merkitystä, onko rakenne esimerkiksi autoriippuvainen.

– Yhdyskuntarakenne vaikuttaa suoraan esimerkiksi päästöihin ja arkiseen käyttäytymiseen. Asemien seudut pitäisi rakentaa tiivisti niin, että kaikki palvelut olisivat kävellen tavoitettavissa. Tähän valtion pitäisi voida ohjata kuntia maankäytössä.

Lahden oikorata huono esimerkki

Hievanen pitää Lahden oikorataa huonona esimerkkinä.

– Kunnat saivat sen tavallaan ilmaisena. Mäntsälä sitten kaavoittaa kymmenien kilometrien päähän asemasta, jonne ihmiset ajavat autoilla ja vasta siellä siirtyvät joukkoliikennevälineisiin.

– Kun asemien seuduille rakennetaan eläviä, pienimuotoisia kaupunkikeskuksia, säästetään mieletön määrä yhteiskunnan rahaa. Myös julkiset palvelut ovat reilusti halvempia tiiviimmässä yhdyskuntarakenteessa.

– Valtion on voitava ohjata yhdyskuntarakennetta kaupungistuvassa Suomessa. Ei ole yhdentekevää, mihin reilun kymmenen vuoden aikana muuttaville tehdään asunnot. Jos se on autoriippuvainen, yhdyskuntarakenne lukittuu siihen vuosikymmeniksi.

Perinteisen aluepolitiikan hinta on, että ihmiset joutuvat maksamaan sen kalliimpana asumisena tai joukkoliikenteen toimimattomuutena.

Helsinki surullinen esimerkki

Hievasesta on ollut kamalaa katsoa, kun liikenneihmiset miettivät liikennettä ja kaavoitusihmiset puuhaavat taas omalla sektorillaan.

– Kaupungeissa se voi toimia, mutta valtion politiikassa tämä ei ole toiminut ollenkaan. Jos esimerkiksi mitataan yksin pisararadan tuottoa, se saadaan huonoksi. Kun mukaan lasketaan muut siitä seuraavat hyödyt, jo liikenteen sisällä päästään ihan toisenlaisiin lukuihin.

Kansainvälisesti Helsinkiä pidetään Hievasen mukaan surullisena esimerkkinä hajautuneesta yhdyskuntarakenteesta, kun on sallittu kasvu kaikkialle.

– Asioita ei ole asetettu tärkeysjärjestykseen, mikä näkyy kalliina asumisena, kun ei ole kaavoitettu järkevästi. Poikittaiset joukkoliikenneyhteydet eivät toimi kunnolla. Myöskään työmarkkinat ja työvoiman liikkuvuus eivät toimi. Siitä joudutaan maksamaan aivan kallis hinta.

Rakentamiseen vauhtia

Sanktioita niille kunnille, jotka eivät ylläpidä viiden vuoden tonttivarantoa.

Liikenneinvestointien vastapainoksi kunnille asuntojen rakentamisvelvoite.

Valitusoikeus kaavoista ja rakennusluvista rajattava vain osallisiin.

Kaavavalituksiin kohtuullinen hallintomaksu, joka palautetaan, jos valitus hyväksytään.

Tiukemmat määräajat valitusten ja muistutusten käsittelyyn.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään