Yhteensä noin 40 000 ihmistä äänestää periaatteessa väärässä vaalipiirissä eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa. Tämä selviää Kansan Uutisten tekemästä selvityksestä.
Moni ihminen ehtii muuttaa vaalipiirien määräytymisen ja varsinaisen vaalipäivän välillä. Tänä vuonna äänestäjän vaalipiiriksi tuli se, jossa hän oli kirjoilla 27. helmikuuta. Eduskuntavaalit järjestetään 51 päivää myöhemmin, 19. huhtikuuta. Ennakkoäänestys alkoi 8. huhtikuuta.
Kansan Uutiset laski arvion vanhassa vaalipiirissään äänestävien määrästä Tilastokeskuksen vuosien 2011 ja 2012 tietojen pohjalta. Vuonna 2011 järjestettiin edelliset eduskuntavaalit ja vuonna 2012 edelliset kunnallisvaalit.
Tilastokeskus tai Väestörekisterikeskus ei tilastoi vaalipiirien välistä muuttoa.
Alaikäiset eivät äänestä
Tilastokeskuksen sivuilta selvää, että maakuntien välinen muuttoliike 51 päivän aikana oli vuonna 2011 yhteensä 17 667 henkilöä. Kuntien välinen muuttoliike vuonna 2012 oli yhteensä 38 542 ihmistä. Yhteensä vaalipiiriä laskennallisesti vaihtoi eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien alla 56 209 ihmistä.
Tämä ei ole koko totuus, koska osa maakunnista vastaa eduskuntavaalien vaalipiiriä, mutta osa ei.
Näistä luvuista pitää laskea pois alle 18-vuotiaiden määrä, koska he eivät saa äänestää. Se on hankalaa. Yksinkertaisesti voi katsoa vuonna 2012 kunnasta toiseen muuttaneiden ikää. Heistä noin joka neljäs on ollut alle 20-vuotias. Tällöin luvuista jäisi pois noin 14 000 nuorta. Heistä osa on silti äänestysikäisiä. Tilastokeskuksen sivuilta ei näy erikseen alle tai yli 18-vuotiaiden muuttajien määrää.
Muuttajien määrä on laskettu koko vuoden tilastosta. Projektipäällikkö Pauli Pekkanen Väestörekisterikeskuksesta vahvistaa, että muuttojen sesonkiaika on syksyllä koulujen alkaessa.
Vertailua hankaloittaa myös eduskuntavaalien vaalipiiriuudistus. Yhä harvemman vaalipiiri vaihtuu muuttaessa, koska neljä vaalipiiriä on yhdistetty kahdeksi uudeksi vaalipiiriksi viime eduskuntavaalien jälkeen. Toisaalta maakunta ei vaihdu Espoosta Helsinkiin muutettaessa, mutta vaalipiiri vaihtuu.
Presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa vaalipiirillä ei ole merkitystä. Äänestäjä voi näissä vaaleissa äänestää ketä tahansa Suomessa ehdolla olevaa ehdokasta.
Äänestysilmoitus vie viikkoja
Äänestäjän vaalipiiri ratkeaa aikaisin enimmäkseen siksi, että vaalien äänestysilmoitukset lähetetään postitse. Valtio lähettää ilmoituksia 4,4 miljoonaa kappaletta.
– Se on iso operaatio. Niiden tulostus ja postitus vie kolme viikkoa, laskee vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.
Ennen tulostamista pitää perustaa äänioikeusrekisteri. Siihen menee viikko. Postituksen jälkeen aikaa pitää varata valituksen tekoon, jos äänestäjän mielestä hänen tietonsa ovat väärin äänestysilmoituksessa.
Äänestäjillä ei tekniikkaa
Vaalit voisi tekniikan puolesta järjestää sähköisesti jo nyt. Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen valtiovarainministeriöstä sanoo, että sähköinen äänestäminen kaikkinensa vaatii muutenkin sähköisen yhteiskunnan. Suomi ei ole siihen valmis.
Rissasen mukaan kaikilla äänestäjillä pitäisi olla soveltuva tekniikka, kuten tietokone tai älypuhelin. Niitä ei kaikilla ole. Valtionkin pitäisi tehdä hankintoja.
– Ne ovat isoja investointeja. Asia on poliitikkojen käsissä.
Asiassa on lisäksi lukuisia pieniä yksityiskohtia. Äänestysilmoituksen mukana tulee tietoa äänestämisestä ja eduskunnan tehtävistä. Ne pitäisi saada sähköiseen muotoon. Ihmisille pitäisi aina varata aikaa valituksen tekoon äänioikeutta ja vaalipiiriä koskien. Lisäksi pitää huomioida, että kaikkia äänestäjiä kohdellaan tasapuolisesti vaaleihin liittyvissä asioissa.
Paperittomat vaalit pian
Koska yhteiskunta kehittyy, vaalit muuttuvat sähköisiksi. Jääskeläinen miettii, että se tapahtuu ensi vuosikymmenellä. Rissanen pyörittelee asiaa. Hän pohtii, että eduskuntavaalit vuonna 2019 voisivat olla mahdolliset, mutta tulevat aikaisin. Rissanen päätyy siihen, että sähköiset eduskuntavaalit vuonna 2023 ovat realistiset.
Täysin sähköisiksi vaaleja tuskin koskaan saadaan. Jääskeläisen mukaan kaikkia ihmisiä ei saa koskaan kiinni sähköisesti, joten paperia tarvitaan.
Jo nykyään, paperia myös säästyy. Kodittomille ei voida äänestysilmoitusta lähettää. Yleisradio kertoo, että Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan noin 7 000 mahdollisella äänestäjällä ei ole osoitetta. Ulkomailla asuvista Suomen kansalaisista yli 72 000 ihmisen osoitetta ei tiedetä.
uutiskirje 