Toimeentulotuen saajien määrä on laskenut 2000-luvulla, mutta tuesta on tullut sen saajille yhä pitempiaikaisempi tukimuoto. Kokonaisuutena kuitenkin toimeentulotuki ei paikkaa perusturvaa laskennallisesti sen enempää kuin 1990-luvulla, kirjoittaa tutkija Jussi Tervola Kelan tutkimusosaston blogissa.
Kun eri elämäntilanteessa olevien riippuvuutta toimeentulotuesta tarkastellaan edellisen 25 vuoden ajalta, selviää, että työttömällä, eläkeläisellä ja vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan saajalla laskennallinen toimeentulotukiriippuvuus on vähentynyt.
Työttömällä ja eläkeläisellä toimeentulotuen osuus tuloista oli hyvin korkea 1990-luvun laman aikana, jolloin indeksijäädytykset rokottivat perusturvaa ja asumistukia leikattiin, Tervola kirjoittaa. Vuonna 1998 yksinasuvien asumistukea muutettiin niin sanotussa kannustinloukku-uudistuksessa, minkä seurauksena laskennallinen työttömän ja eläkeläisen toimeentulotukiriippuvuus putosi.
Uudistuksen jälkeen yksinasuva eläkeläinen ei ole juurikaan ollut laskennallisesti oikeutettu toimeentulotukeen, ja yksinasuvalla työttömällä toimeentulotuen osuus on pysynyt keskimäärin kahdeksassa prosentissa.
Kaksi ryhmää riippuvaisempia toimeentulotuesta
Kahdella ryhmällä toimeentulotukiriippuvuus on selvästi kasvanut: korkeakouluopiskelijalla ja kotihoidon tuen saajalla. Opintotuki ja kotihoidon tuki sidottiin indeksiin vasta viime vuosina, jolloin niiden arvo ei ole pysynyt yleisen hintakehityksen mukana pienistä korotuksista huolimatta.
Tervolan mukaan opiskelijan etuustasoa perustellaan sillä, että opiskelija saa julkista tukea muita reittejä, esimerkiksi tuetun asumisen ja ateriatukien kautta. Toisaalta opintolaina luetaan opiskelijan tuloksi toimeentulotukea laskettaessa, vaikka se ei ole tuloa sanan perinteisessä merkityksessä. Opiskelijan perusturva onkin muuttunut yhä enemmän lainapainotteiseksi tarkastelujakson aikana.
Kotihoidon tuen saajan toimeentulotuessa ei puolestaan ole otettu huomioon kuntakohtaisia lisiä, jotka ovat yleistyneet huomattavasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 2014 kotihoidon tuen kuntalisää tarjosi noin kolmannes kunnista.
Kotihoidon tuki ja opintotuki eivät ole olleet samalla tavalla päättäjien suosiossa kuin muut perusturvaetuudet, Tervola arvioi.
lehti 