Ulkoministeriön mukaan määrärahat pysyivät edellisvuoden tasolla. Käytettäviä varoja kasvattivat muun muassa päästöhuutokauppatulojen kasvu ja hallinnon tehostamisen kautta aiemmilta vuosilta siirtyneiden määrärahaerien parantunut käyttö.
Vuonna 2014 hallitus ohjasi kaikkiaan 69 miljoonan euron päästökauppatulot kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen.
Erityisen paljon maksatusten kasvua kohdistettiin tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen sekä humanitaarisiin kriiseihin. Humanitaariseen apuun myönnettiin lähes 122 miljoonaa euroa eli yli 15 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Ebola-pandemian osuus kohosi kaikkiaan 17 miljoonaan euroon.
Tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämistä Suomi tuki YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin ja väestörahasto UNFPA:n kautta. UNFPA:lle ohjattiin yleistuke ja maakohtaisiin hankkeisiin lähes 51 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroja.
Yksittäisistä maista Suomen suurimmat kehitysyhteistyön maksatukset kohdistuivat Keniaan, Tansaniaan, Etiopiaan ja Afganistaniin.
Suomi kasvatti eniten kehitysyhteistyövaroja
Ulkoministeriön ja OECD:n tilastoista käy ilmi, että Suomen käyttämien kehitysyhteistyövarojen kasvu oli suurempaa kuin missään muussa teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n kehitysapukomitean 28 jäsenmaassa. Jäsenmaat antoivat viimevuonna kehitysapua yhteensä noin 124 miljardia euroa. Kehitysavun huippuvuosi oli 2013, jolloin reaaliarvolla mitattuna kehitysapua annettiin noin puoli prosenttia enemmän.
15 OECD:n jäsenmaata ilmoittivat vähentäneensä kehitysapua. Apu kaikkein heikoimmin kehittyneisiin maihin väheni jopa 16 prosenttia.
– Kehitysapu on välttämätöntä kaikkein köyhimmille maille ja meidän tulee vastustaa kasvavaa trendiä kieltäytyä auttamasta vähiten kehittyneitä maita. OECD:ssä on hiljattain sitouduttu toimittamaan enemmän apua sitä eniten tarvitseville maille. Nyt pitää varmistaa, että toimitamme sen mihin on sitouduttu, kehitysyhteistyökomitean puheenjohtaja Erik Solheim sanoi.
Suomi antoi seitsemänneksi eniten
Keskimäärin maat antoivat kehitysapuun viime vuonna 0,29 prosenttia bruttokansantulostaan. Kehitysyhteistyökomitean 28 jäsenmaasta viisi saavuttivat YK:n tavoitteen antaa kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Tavoitteen saavuttivat Tanska, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Iso-Britannia.
Suomi maksoi kehitysapua 0,6 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Näin ollen Suomen osuus on maiden seitsemänneksi suurin. Lukuun on laskettu mukaan myös pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia kuluja ja muita kehitysyhteistyöksi tilastoitavia maksuja eri hallinnonaloilta, käy ilmi ulkoministeriön tiedotteesta.