Asuntojen korjaustarve kasvaa 3,5 miljardia vuodessa

Asuinrakennusten vuotuinen korjaustarve kasvaa reaalisesti 10 prosentilla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kaikkiaan korjaustarpeeksi arvioidaan 3,5 miljardia euroa vuodessa.

Pellervon taloustutkimuksen PTT:n selvityksessä vuotuista korjaustarvetta verrataan vuosien 2006 – 2016 vastaavaan.

Korjaustarpeen merkittävä kasvu johtuu ennen kaikkea kaupunkien kerrostalojen korjaustarpeen lisääntymisestä.

Tutkimus arvioi, että tekemättä jääneiden korjausten arvo on yhteensä noin 15 miljardia euroa. Se on kertynyt 25 viime vuoden ajalta.

Vertailun vuoksi Suomen liikenneverkon perusväylänpidon ns. korjausvelaksi arvioidaan kaikkiaan 2,4 miljardiksi euroksi. Se on määrä supistaa 1,9 miljardiin seuraavan 12 vuoden aikana.

Tekninen ja taloudellinen korjaustarve

PTT toteutti Asuinrakennusten korjaustarve -tutkimuksen Kiinteistöliiton toimeksiannosta.

Korjaustarvetutkimus erottelee toisistaan teknisen ja taloudellisen korjaustarpeen. Tekninen korjaustarve sisältää asuinrakennuksen kunnon säilyttämisen kannalta tarvittavat korjaukset.

Taloudellinen korjaustarve sisältää arvion onko korjaaminen taloudellisesti kannattavaa. Se taas liittyy arvioon asunnon tulevasta kysynnästä. Jos kysyntää ei ole, korjauksia ei kannata tehdä ainakaan täysimääräisesti. PTT:n arvion mukaan 90 prosenttia korjaustarpeesta on myös taloudellisesti kannattavaa.

PTT:n tutkimus tukee käsitystä, että Suomessa on meneillään kaupungistumisen uusi vaihe. Asuinkiinteistöjen korjaustarve keskittyy kaupunkiseuduille. Sen sijaan erityisesti maaseutumaisten kuntien kerrostaloasunnot kärsivät kysynnän puutteesta. Tutkimuksessa päädytäänkin arvioon, että osa tällaisista rakennuksista kannattaa purkaa mieluummin kuin korjata.

Tutkimukseen liittyvästä haastatteluaineistosta ilmenee, että korjaustarvetta on merkittävästi jo 1980-luvulla rakennetuissa kiinteistöissä. Varhaista korjaustarvetta selittää PTT:n mukaan tuolloin käytetyt julkisivu- ja pintamateriaalit.

Poukkoilevaa remonttitukea

Asuntojen korjausrakentamiseen suunnattuja valtion tukia on käytetty suhdanneluotoisesti silloin, kun asuntojen rakentaminen on ollut hiljaista. Se on johtanut tukien vaihteluun vuodesta toiseen. Tälläkin vuosikymmenellä on ollut sekä runsaiden että niukkojen tukien vuosia.

Kiinteistöliiton toimitusjohtajan Harri Hiltusen mukaan tukien tulisi olla ennakoitavissa budjettivuotta pidemmälle aikavälille.

Hiltusen mukaan lyhytaikaisista, suhdanteiden mukaan vaihtelevista remonttituista saattaa olla jopa haittaa. Nopeasti tuen toivossa käynnistetyt remontit ovat usein huonosti suunniteltuja ja myös kilpailutus voi olla heikosti järjestetty. Lisäksi remonttien ruuhkautumiseen johtavat tuet nostavat hintoja.