Ruotsin porvariallianssin vuosina 2006–2014 toteuttama työllisyyspolitiikka eli niin sanottu ”työlinja” on saanut runsaasti kannatusta myös Suomessa. Muun muassa Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen maaliskuussa julkaisema raportti Suomen taloudesta seuraa pääosin Ruotsin porvariallianssin viitoittamaa tietä.
Kalevi Sorsa -säätiön torstaina julkistama analyysi kuitenkin osoittaa, ettei Ruotsin työmarkkinauudistuksilla saavutettu toivottua tulosta. Ruotsin työttömyysaste nousi työlinjasta huolimatta noin 1,5 prosenttiyksikköä talvesta 2006–2007 vuoden 2013 loppuun mennessä. Samalla aikavälillä nuorisotyöttömyys lisääntyi ja pitkäaikaistyöttömien määrä lähes kolminkertaistui, todetaan ruotsalaisen ajatuspajan Tidenin johtajan Jesper Bengtssonin Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan Impulsseja-artikkelissa .
Kannustamista ja veronkevennyksiä
Allianssihallitukset pyrkivät lisäämään työnteon kannustavuutta esimerkiksi veronalennusten ja sosiaaliturvan heikennysten kautta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa laskettiin Ruotsissa enemmän kuin missään muussa OECD-maassa.
”Väitettä työn lisääntymisestä voi toisaalta perustella työllisten määrän kasvulla. On totta, että työllisten määrä lisääntyi Ruotsissa myös porvariallianssin vuosina, mutta niin kasvoi työikäinen väestökin”, Bengtsson toteaa artikkelissaan.
Työllisyysaste kuitenkin laski. 15–74 -vuotiaista 66,2 prosenttia oli työllisiä vuoden 2006 viimeisen neljänneksen aikana. Vuoden 2014 lopussa luku oli 65,8 prosenttia.
Työttömyys taas kasvoi. Kun hallituksen talouspolitiikka otti ensimmäisiä askelia talvella 2006–2007, oli trendinomainen työttömyysaste 6,4 prosenttia. Vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä työttömyys oli 8,0 prosenttia. Samalla aikavälillä nuorisotyöttömyys lisääntyi ja pitkäaikaistyöttömien määrä lähes kolminkertaistui.
Yhteenvetona Bengtsson toteaa porvariallianssin politiikan johtaneen eriarvoisuuden kasvuun ruotsalaisen yhteiskunnan sisällä. Mittarina hän käyttää toimeentulotuen kehitystä. Vuodesta 2007 vuoteen 2013 sen menot kasvoivat 8,1 miljardista kruunusta 10,8 miljardiin.
Työn tarjonnan lisääminen ei auta
Parhaillaan Suomen vaalikampanjassa kokoomus painottaa, että työn tarjonnan lisääminen edistäisi työllisyyden kasvua. Ruotsalaisen kokemuksen mukaan toive työn kysynnän kasvusta ei ole kuitenkaan käytännössä realisoitunut. Kokonaistuotanto ja työn kysyntä eivät ole kasvaneet toivotulla tavalla, mistä käyvät osoituksena korkeat työttömyysluvut, toimeentulotukimenojen kasvu sekä pitkäaikaissairaiden epäonnistunut kuntoutus.
Bengtsson toteaa, että työmarkkinoiden ulkopuolella on ihmisryhmiä, joita on vaikeampi saada takaisin työelämään kuin mitä talousteoriat antavat ymmärtää. Pitkäaikaissairaat, perusasteen koulutuksen varassa olevat, pitkäaikaistyöttömät sekä heikolla kielitaidolla varustetut ulkomaalaiset eivät pääse helposti työmarkkinoille. Allianssihallituksen työn tarjontaa painottanut fokus yhdistettynä tulonsiirtojen leikkauksiin ei tuottanut tuloksia, joita teoreettinen malli ennusti.
uutiskirje 
