TPP-maat
TPP-neuvotteluissa ovat tällä hetkellä mukana Australia, Brunei, Chile, Japani, Kanada, Malesia, Meksiko, Peru, Singapore, Uusi-Seelanti, Vietnam ja Yhdysvallat.
Kiina ei ole mukana neuvotteluissa.
TPP:stä tulisi historian laajin kauppasopimus.
Tyynenmeren kauppasopimusta on luonnehdittu tähänastisen historian laajimmaksi kauppasopimukseksi. TPP:ssä mukana on 12 eri valtiota Amerikasta, Aasiasta ja Tyynenmeren alueelta. Sopimus koskee 40 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.
Tyynenmeren kauppasopimuksen läpivienti on yksi presidentti Barack Obaman hallinnon päätavoitteista.
Obama on pyytänyt Yhdysvaltain kongressilta lupaa saattaa voimaan niin sanottu ohituskaista (Fast track negotiating authority for trade agreements) eli oikeus käydä kauppaneuvottelut ohi kongressin.
Fast track -oikeuden käsittelyn on arveltu tulevan kongressin käsiteltäväksi huhtikuussa. Paine molempiin suuntiin on kova. Suurin osa republikaaneista tukee Fast track -oikeuden myöntämistä Obamalle, mutta demokraateissa se herättää vastustusta.
Haitaksi työntekijöille
Kongressiedustaja Paul Tonko New Yorkin osavaltiosta on yksi monista demokraattien edustajista, jotka suhtautuvat kriittisesti Tyynenmeren kauppasopimukseen.
– Niin sanotut ”vapaakauppasopimukset” kuten TPP ovat haitaksi työllisyydelle, haitaksi amerikkalaiselle teollisuudelle ja haitaksi työntekijöille ympäri maailman. Fast track -menettely runnoisi läpi nämä huonot ehdot ilman kunnollista harkintaa kongressilta, sanoo Tonko KU:lle.
– Tällaiset kauppasopimukset ovat aiemmin jo vahingoittaneet työntekijöitä ja niillä voi olla pitkäaikaiset haitalliset vaikutukset esimerkiksi elintarviketurvallisuuteen ja lääkkeiden hintojen kohtuullisuuteen maailmanlaajuisesti, sanoo Tonko.
Tyynenmeren kauppasopimus on kohdannut kovaa vastustusta myös kansalaisjärjestöjen taholta. Yksi tunnetuimmista TPP:tä vastustavista kansalaisjärjestöistä on kuluttajanoikeusjärjestö Public Citizen.
Public Citizenin kansainvälisistä asioista vastaava Jessa Boehner kertoo, että järjestö on mukana laajassa koalitiossa ammattiyhdistysliikkeiden, kuluttaja-, ympäristö-, pienmaatalous-, uskonnollisten, internetin vapautta ajavien, julkista terveyttä edistävien ja monien muiden fast track -oikeutta vastustavien järjestöjen kanssa.
– Fast Track on äärimmäinen ja harvoin käytetty käytäntö, jonka presidentti Richard Nixon loi alun perin julkisen keskustelun sekä kongressin käsittelyn ohittamiseksi. Fast track -oikeutta on käytetty 16 kertaa Yhdysvaltain historiassa, useimmin juuri viemään läpi kiisteltyjä kauppasopimuksia kuten Nafta ja WTO.
Salaiset neuvottelut
Yhdysvaltain kongressilla, medialla tai kansalaisilla ei ole tietoa, toistetaanko uusissa kiistellyissä kauppasopimuksissa entisiä virheitä. Edes kongressin jäsenet eivät ole päässeet tutustumaan TPP-sopimuksen sisältöön tai neuvotteluihin. Sen sijaan arvioiden mukaan yli 600 yritysten lobbaria on päässyt tutustumaan ja vaikuttamaan sopimuksen sisältöön.
Vapaakauppasopimuksen toteutumista edistämään onkin perustettu U.S. Business Coalition for TPP, joka edustaa yli kolmea miljoonaa yritystä kuten Apple, Visa ja Facebook. Koalitio uskoo sopimuksen avaavan amerikkalaisille yrityksille oven maailman nopeimmin kasvaville markkinoille.
U.S. Business Coalition for TPP näkee Tyynenmeren kauppasopimuksen tuovan mukanaan uusia kilpailumahdollisuuksia, lisäävän vientiä ja täten luovan uusia työpaikkoja sekä Yhdysvalloille mahdollisuuden määritellä globaalin kaupankäynnin ehtoja.
Amerikkalainen ammattiyhdistysliike ei jaa yhtiökoalition optimismia. Ammattiyhdistysliikkeiden suurimman kattojärjestön The American Federation of Labor and Congress of Industrial Organizations’in kauppa- ja globalisaatioasiantuntija Celeste Drake sanoo, että TPP kasvattaisi yritysten vaikutusvaltaa talouteen samaan aikaan kun se vähentäisi työntekijöiden, ympäristön sekä julkisten tahojen etuja.
– Työntekijöiden palkkoja ja oikeuksia tullaan jatkossakin polkemaan siihen saakka kunnes korjaamme vääristyneet kaupan ehdot, jotka ajavat globaalia eriarvoisuutta ja kovertavat Yhdysvaltojen teollisuutta. Siksi vastustamme voimakkaasti fast track-oikeuden antamista presidentille.
Aiemmat fast track -oikeuden avulla solmitut kauppasopimukset kuten Pohjois-Amerikkaa koskeva Nafta ja Etelä-Korean kanssa tehty US-Korea FTA ovat edesauttaneet kaupan alijäämää, työttömyyttä ja tehneet yrityksille helpommaksi vastustaa niille epämieluisia kansallisia lakeja ja sääntöjä.
Vuoto WikiLeaksille
WikiLeaks-sivusto on vuotanut sopimuksen sisältöä.
Tyynenmeren kauppasopimuksen piti olla sopimus, jossa otetaan ympäristönsuojelu huomioon aiempia kauppasopimuksia paremmin. Tammikuussa 2014 WikiLeaksin vuotama sopimuksen ympäristöosio oli pettymys ympäristöjärjestöille. Ympäristövelvoitteet ovat hyvin laimeita, mukana ei ole edes perustavanlaatuisia ympäristösuojelun sitovia ehtoja.
WikiLeaks vuosi myös TPP:n immateriaalioikeuksia koskevan luvun. Sopimuksen luonnokset ovat niin ikään herättäneet huolta immateriaalioikeuksien tiukentamisesta. Suurimmat huolet kohdistuvat tiedonkulun, kansalaisoikeuksien ja lääkepatenttien oikeuksien rajaamiseen.
Lääkkeiden patenttisuojan laajeneminen tarkoittaisi lääkkeiden hintojen nousua ja suojan pidennys vaikuttaisi edullisempien kopiolääkkeiden laillisuuteen ja saatavuuteen köyhemmissä maissa.
Sopimuksen taustalla vaikuttaa Kiinan merkityksen kasvu Aasian alueen talousmahtina.
Obaman hallinnolla on kiire ajaa vapaakauppasopimuksia vuoden 2016 presidentinvaalien lähestyessä. Tavoitteena onkin saada sopimus solmittua tänä vuonna.
TPP-maat
TPP-neuvotteluissa ovat tällä hetkellä mukana Australia, Brunei, Chile, Japani, Kanada, Malesia, Meksiko, Peru, Singapore, Uusi-Seelanti, Vietnam ja Yhdysvallat.
Kiina ei ole mukana neuvotteluissa.
TPP:stä tulisi historian laajin kauppasopimus.