Kiinan puoluejohtaja, presidentti Xi Jinpingillä on enemmän valtaa kuin yhdelläkään Kiinan johtajalla sitten Deng Xiaopingin. Hän on kaikesta päätellen myös hyvin suosittu kansan keskuudessa erityisesti korruption vastaisen kampanjansa ansiosta, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio instituutin tuoreessa julkaisussa.
Puoluekoneisto pyrkii vahvistamaan suosiota tavoilla, jotka muistuttavat jo henkilökultin rakentamista. Korruption vastainen kampanja puolestaan sisältää poliittisen puhdistuksen elementtejä.
Vaikka yleisesti tunnustetaankin, että yksin ympäristöongelmat tekevät nykyisestä kasvumallista pitkällä aikavälillä kestämättömän, Kiinantuntijoiden valtaosa ei odota Kiinan talouden romahdusta lähivuosina.
Merkkejä laajalle levinneestä keskiluokan tyytymättömyydestä ei näy.
Kasvavan keskiluokan parissa ei näy merkkejä laajalle levinneestä tyytymättömyydestä. Korruptiosta on tullut elimellinen osa kiinalaista valtiokapitalismia, mutta puolue suhtautuu ongelmaan vakavasti ja näyttää onnistuneen ainakin joidenkin väärinkäytösten kitkemisessä, kirjoittaa Kallio.
Kasvun hidastuminen uhkana
Kallion mukaan Kiinassa on voimassa ääneen lausumaton yhteiskuntasopimus: kansalaiset eivät välitä politiikasta, kunhan talous kasvaa jotakuinkin tyydyttävästi. Suurin osa väestöstä hyväksyy kommunistisen puolueen johtoaseman, koska elintaso on kohonnut viime vuosikymmenten aikana.
Puolue ei kuitenkaan voi ummistaa silmiään siltä, että kansalaisten keskuudessa on myös tyytymättömyyden saarekkeita.
Puolueen vaikein tehtävä on taata kansan enemmistön tuen jatkuminen siinäkin tilanteessa, että kasvu hidastuu tai jopa pysähtyy, arvioi Kallio.
Puolueella on käytössään kolme asetta, joista ensimmäinen on ideologia. Iskulausein ja kampanjoin puolue saarnaa ”sosialistisia ydinarvoja” sekä perinteisistä oppisuunnista lainattuja, valikoituja hyveitä, kuten ”harmoniaa”. Samalla sensuuri iskee yhä voimakkaammin länsimaista leviävien ”yleismaailmallisten arvojen” turmelevaa vaikutusta vastaan.
Ideologia kytkeytyy puolueen toiseen aseeseen, turvallisuuskoneistoon. Sen määrärahat ylittävät jo puolustusmenot.
Vaarallinen lääke nationalismi
Kolmanneksi puolue kykenee korjaamaan kouluissa ja ylemmissä oppilaitoksissa tehtävän isänmaallisuuskasvatuksen hedelmät. Puolueen on helppo mobilisoida ihmisten vahva kansallistunne omia tarkoitusperiään palvelemaan.
Onneksi puolueessa tajutaan, että nationalismia pitää annostella lääkkeeksi varoen. Toisin kuin Venäjä, Kiina on kiinteä osa maailmantaloutta, eikä kansainväliseen paitsioon joutuminen palvelisi sen etuja, kirjoittaa Jyrki Kallio.